Viime päivien satunnaisuuksia

Hei vaan hei! Voitteko uskoa, että tammikuu on ohi? Minä en. Aika juoksee nykyään niin järjettömän lujaa, etten meinaa millään pysyä perässä. Onneksi on olemassa kännykkäkamera, jolla voi yrittää ikuistaa ohikiitäviä hetkiä. Ja syömiään ruokia. Pääasiassa ruokia. Tässä joka tapauksessa muutamia mieleen jostain syystä ja jollain tavalla jääneitä hetkiä muutamalta viime päivältä :)

Jalkaprässitavoitteeni lähenee hitaasti, mutta varmasti. Päätin vuodenvaihteessa, että tämän vuoden loppuun mennessä saan siinä kirotussa rakkineessa liikkeelle 200 kiloa ja kelkan. Nyt olen kahdesti onnistunut tekemään sarjan 160 kilolla + kelkalla. Se on 203 kiloa yhteensä, mutta oikeastihan tavoite on täynnä vasta, kun niitä kiekkoja on tuon tavoitteen edestä.

Tyttöjenillat hyvän ystävän seurassa tekevät hyvää sielulle ja mielelle, mutta ehkä hieman vähemmän ruumiille. Lauantaina nimittäin söin tämän:

En voi väittää, että olisi jäänyt nälkä. Enkä voi väittää, että annos olisi ollut kaikista järkevin valinta. Mutta hemmetin hyvältä se maistui ;)

Samaisena tyttöjeniltana join tämän:

Elämäni ensimmäinen mansikka-margarita. Niin hyvää, ja niin petollista.

Tein lauantaina salilla Tuijan vinkkaamaa ristivetoa selälle ja totesin ilokseni, että minulla on hauis! Toki se on piilossa rasvakasan alla, mutta väreilee silti hieman :D Havainto tuotti suurta riemua ja antoi uskoa siihen, että hieman kunnianhimoisemmalla ruokavaliolla se rasva voisi sulaa siitä päältä.

Kunnianhimoisesta ruokavaliosta puheenollen, sunnuntain brunssi näytti tältä:

No mutta hei. Eikös se riitä, että tiedän sen hauiksen olevan siellä jossain? Jotenkin pystyn suht helposti samaistumaan niihin Instagramissa pyöriviin meemeihin joissa sanotaan, että salilla käydään jotta voidaan syödä. Paljon. Amen to that, sistah.

Sunnuntai-iltana sain kuvattua tämän rakkauspalleron:

En kestä <3 Minni täyttää keväällä 19 vuotta.

Rakastan Mexxin hajuvesiä. Olen ikuisesti katkera siitä, ettei Fly High -tuoksua saa enää laivalta. Viime kesänä ostin vieroitusoireissani Ice Touch Woman -tuoksun, ja tykkään siitäkin melkein yhtä paljon. Viime viikon ruokakauppareissulla sattui vahingossa silmiin tämä:

Pakko oli ostaa, kun paketin kylkeen oli vielä lätkäisty -50% -lappunen. Ei tarvinnut pettyä tälläkään kertaa, sillä se oli rakkautta ensinuuhkaisulla.

Nonni. Kuka sanoi, ettei samaan postaukseen saa mahtumaan jalkaprässiä, hampurilaista, viinaa ja kissakuvaa? Ja vielä kaupan päälle sokerisen kliseistä elämänohjetta suoraan hajuvesipullosta. Mutta hyvä ohjehan tuo :)

Ihanaa helmikuuta!