Illan varjoon jäi kesäkuu

Ajattelin, että edellisen kukkien täyteisen Sapokka-postauksen jälkeen voisin hetkeksi hillitä kuvien ja värikkyyden määrää, joten näin iltasella lienee sopivaa tehdä postaus muutama ilta sitten otetuista kuvista. Kukkia näissäkin on, muttei ehkä niin räikeällä tavalla kuin kuvissani yleensä. 

Ja päässäkin soi sopivasti illan varjoon himmeään... 

Kesäkuu on ohi, ja hyvä niin. Monia kivoja juttuja se piti sisällään, mutta kyllä jatkuva kipeänä olo kieltämättä vähän latistaa tunnelmaa. Joskus ajattelen, että taudit iskevät silloin, kun pysähtymistä eniten tarvitsee. Mutta pikkuhiljaa alkaisi jo riittää, sillä viimeisen vajaan vuoden aikana olen niitä ihan tarpeeksi osakseni saanut. Tai sitten tämä kertoo siitä, että olisi jo korkea aika tehdä jotain myös fyysisen hyvinvointinsa eteen, se on nimittäin ollut aika retuperällä jo piiitkään.

No on tässä jotain hyvääkin. Kun ei viitsi viipottaa menemään koko ajan (ei sillä, että tekisin niin muutenkaan, mutta kuitenkin), niin ehtii vaikkapa saada kuvia käsitellyksi ja jo alkuvuodesta aloitetun huivin virkattua valmiiksi. Viimeksi mainittu oli odottanut valmistumistaan tekemättömänä useamman kuukauden, ja eilen melkein yhdeltä istumalta huivi olikin jo valmis. Olen myös ehtinyt aloittaa lukemaan kirjaa, joka on ollut hyllyssä kohta vuoden, ja katsomaan taas uudelleen tiettyjä sarjoja ja elokuvia. Tänään kävin läpi myös käyttämättömien postikorttien kokoelmaani, ja lajittelin ne paremmin. Kuulostaa ehkä tylsältä, mutta asioiden lajittelu on jostain syystä aina ollut miusta hauskaa. 

Kesäkuussa blogikin jäi aika hunningolle, mutta eiköhän se tästä taas lähde sujumaan. Tämä on ihana harrastus, mutta päässä täytyy liikkua edes jotain, jotta tätä pystyy tekemään. Nytkään ei mitään kummempia juttuaiheita ole mielessä, eli todennäköisesti tiedossa on paljon kuvia ja vähän tekstiä. Tai eihän sitä tiedä, jos saan jonkin kuningasidean johonkin syväluotaavaan tekstiin. 

Mutta jos kävisikin niin, ettei minua täällä näy, niin instagramissa näkyy varmemmin. Löydät minut sieltä nimimerkeillä @annamarikphotos ja @annamarikarp. Se on jotenkin niin helppo ja vaivaton kanava itseilmaisulle, että olen suosinut viime aikoina sitä. 

Oikein ihanaa heinäkuuta sinulle♥... ja ehkä vähän itsellenikin.