Pihlajan lumoissa

Olen jakanut pari näistä pihlajakuvista jo instagramissa, mutta mielestäni tämä kaunis puu ansaitsi vielä ihan oman postauksensakin. Näköjään omistin viime vuonnakin yhden postauksen kokonaan pihlajalle. Välillä tuntuu, että valokuvaajana sitä joskus vain toistaa itseään, mutta ainakin viime ja tämän vuoden kuvat eroavat toisistaan edes sävymaailmaltaan. ;)

Olen aina pitänyt puista. Lapsena tapasin kiivetä ohuelle tammen oksalle istumaan, ja olin vihainen ja surullinen, kun kotipihassa ollut suurehko koivu kaadettiin. Tuli muka niin paljon "roskaa", vaikka koivun lehtiä ei välttämättä edes tarvitsisi haravoida pois.

Toivottavasti asumme joskus sellaisessa omassa kodissa, jonka pihalla kasvaa vanhoja, elämää nähneitä puita. Haluaisin myös istuttaa oman puun ja seurata sen kasvua. Onneksi ihan betonin keskellä ei tarvitse nytkään asua, sillä tämänkin kerrostalon pihapiirissä kasvaa ainakin vaahteroita, mäntyjä, koivuja ja pihlajia. ♥