Pörtö Linella Norrkullalandetiin

Olin vajaa pari viikkoa sitten ystäväni Satun luona Sipoossa, ja päätimme harrastaa hieman lähiseutumatkailua. Kohteeksi valikoitui Norrkullalandet, saari, jonne liikennöi Pörtö Line Kalkkirannasta lähtien.  Ajattelin, että olemme varmasti melkein ainoat menijät yhdeksän maissa aamulla pilvisellä säällä, mutta emme mahtuneetkaan siihen yhteysalukseen, jolla oli tarkoitus mennä. Mahduimme onneksi toiseen. Ilmeisesti aika moni jatkoi katsomaan majakkaa pidemmän (ja kalliimman) matkan päähän. Meidän lippumme maksoivat viisi euroa per henkilö per suunta. 

Mutta mitäpä saarelta löytyi? Se selviää kuvien muodossa nyt, ja niitähän tuli taas otettua ja laitettua tänne liikaa. Painahan postauksen lopussa olevaa tähteä, jos jaksoit selata kaikki läpi! Jos tähtiä ilmestyy nolla, tiedän sitten ensi kerralla "vähän" rajoittaa näiden otosten kanssa... ehkä. ;) 

Kartasta ei juuri selvää saa, mutta olennainen käy ilmi kuitenkin: polut kahvilaan ja näkötornille.
Ai mitäkö kuvasin? Kiviä tietenkin.
"Hei, täällähän on aika paljon metsää!"
Kerran lapsi, aina lapsi.
Kukkiakin löytyi.
Ihanaa sammalta.
Jos on mahdollisuus kirjoittaa hiekkaan, niin tottakai se on käytettävä.
Tuolla olisin voinut istuskella tovin jos toisenkin ihmettelemässä.

Tiesimme etukäteen, että saarelta löytyy kahvila, joten emme ottaneet eväitä mukaan. Ehkä olisi pitänyt, valikoima oli nimittäin melko suppea, mutta saimme kuitenkin jotain syödäksemmekin.  

Kahviseuraa. Sanoin, että "älä mene pois ennen kuin olen ehtinyt ottaa kuvan", ja kaveri jäi oikein poseeraamaan.
Kumpikaan ei voittanut...

Ruokatauon jälkeen aikaa oli vielä sen verran, että päätimme nopeasti käydä myös näkötornilla. Sinne meidät johdatteli ihana vihreä metsä.

Näkymiä tornilta.
Ja sitten takaisin...
Ihan selvä puunhalailupaikka. <3

Ja sieltä se noutaja saapuu, majakkaretkeläiset mukanaan. Toisin kuin aluksi, tällä kertaa mahduimme kyytiin. 

Tuonne saarelle voisi jonain kauniina päivänä tehdä vähän pidempikestoisemman retken omine eväineen ja olla vaan. Metsässä kävely ja kallioilla istuskelu meren ympäröimänä, mitä muuta sitä tarvitsisikaan! Ihana paikka. 

(Ps. Emme itse nähneet saarella käärmeitä, mutta joku oli nähnyt kyyn. Kannattaa siis vähän katsoa jalkoihinsakin.)