Repovedellä

Sukeltajaniemi

Viimeisimmät Repoveden reissumme ovat keskittyneet Lapinsalmelta lähtevälle Ketunlenkille, joka onkin losseineen, riippusiltoineen ja katajavuorineen tosi kiva kohde. Viimeksi lähdimme kuitenkin poluille pohjoisimmalta parkkipaikalta Saarijärveltä, sillä välillä on kiva kokeilla jotain muutakin. Päivä oli vähän turhankin lämmin, onneksi kuitenkin matkan varrelta löytyy kaivoja, joista saa raikasta vettä.

Lähdimme Saarijärveltä Sukeltajaniemen ja Valkjärven kautta kohti Olhavanvuorta. Olhavanvuorelta tulimme alas ja lähdimme kohti Mustalamminvuorta. Sieltä lähdimme kohti lähtöpistettä, ja kuten jokaiseen reissuun kuuluu, vähän eri reittiä kuin aluksi oli tarkoitus. Joskus vielä haluaisin patikoida kokonaisen Karhunkierroksen, mutta en edes uskalla ajatella, kuinka monta kertaa onnistuisin siellä eksymään reitiltä. Sitä varten täytyisi kyllä vähän kuntoakin kohentaa, joten ihan lähiaikoina en ole lähdössä niin pitkälle reitille..

Ilmeisesti jonkinlaista kivitaidetta..?
Reitti ei ole esteetön, kiviä ja juuria löytyy.
Kanervia ja jäkälää<3
Olhavanvuorella
Olhavanvuori toisesta kuvauskulmasta.
Tässäpä esimerkiksi niitä juuria, joista mainitsin.
Mustalamminvuoren näkymiä.
 Ampiaisten ja paarmojen lisäksi näkyi myös perhosia, mutta ei onneksi käärmeitä.
Mustalamminvuoren näkötorni.

En ole erityisesti korkeiden paikkojen ystävä, mutta kyllähän näkötorniin täytyy aina kiivetä. Kerran aiemminkin olen siellä ollut ystäväni kanssa, kun patikoimme reilut parikymmentä kilometriä muutama vuosi sitten. 

Vihdoinkin takaisin lähtöpisteessä! Autoista päätellen paikalla oli vielä muutama muukin.

On se kyllä onni, että on tällainen retkikohde melko lähellä. Toki olisi kiva joskus käydä muissakin kansallispuistoissa, vaikkapa Nuuksiossa en ole käynyt vielä koskaan. Ja Kuusamoon olisi kiva päästä joskus uudestaan vaeltamaan, Pieni Karhunkierros ja Valtavaaran näkymät ovat vielä hyvin muistissa. No viimeistään sitten hamassa tulevaisuudessa sillä Karhunkierroksella.. ;)