Haku päällä..

Ajellessani eilen kohti Lappeenrantaa odottavin fiiliksin, mitä nyt opinkaan, mitä me käymmekään läpi?

Huomaan pohdiskelevani omaa työrooliani ja sitä mitä todella haluan tehdä. Enää en mieti että isona vaan nyt. Meillä on minusta trendi että ajatellaan sitku suunnitelmia, sen sijaan että toteutetaan nyt suunnitelmia. Minulla on muutama ammatti eri aloista, koen sen rikkaudeksi koska kaikki oppimani on kuitenkin tavalla tai toisella käytettävissäni. 

Pohdiskelen palvelumuotoilun, sähköisten asiointiejen kehittämistä, viestinnän muotoja. Olen aivan liekeissä vielä eilisestä luennosta esimiesviestinnästä. Sami Lanun tunti oli herättävä ja provokaatinen, jäätävä huumoria äärimmäisen oivalluttavasti opetettuna asioita jotka edelleen humisee korvien välissä. Tunnilla oli myös toinen rikkaus, meitä oli siellä olisko ollut ainakin 3 eri koulutuskokonaisuudesta. Se rikkaus esimerkeissä ja  konkretiassa toi sellaista syvyyttä tuntiin. Saimme kotiläksyjä, reippaasti, mutta sellaisia asioita joista voin sanoa että minä hyödyn niin yrittäjänä, SoTe-alan ammattilaisena, Nuorkauppakamarilaisena, elämäni matkaajana. 

Oivallusten määrä eilisellä tunnilla, mihin kaikkeen kannattaa kiinnittää huomiota viestinnästä, kuinka selkeyttää ja luoda ytimekkäämpää viestintää ja ne tunnelmat mitä luodaan mielikuvilla kuinka paljon ne vaikuttaa meihin. Me  muistamme paremmin tunteet kuin tarkat asiast, miten joku sai meidät tuntemaan tai miten jokin kokemus vaikutti meihin? 

Ajellessani eilen illalla kotiin, soitin miehelleni, suu vaahdossa kerroin mitä kaikkea oivalsin ja mitä kaikkea tunneilla olikaan. johon mieheni totesi " On se kiva että on kivaa, että vielä kymmenen aikaa illalla olet ihan innostunut aiheesta". Ja niin se vain menee, välillä kun aihe kolahtaa omaan intohimon aiheeseen niin kyllä siitä jaksaa vaahdota innolla ja tutkia uusia suuntia. Näin meillä Saimiassa tehdään. 

On muuten haku aika myös kouluumme, tervetuloa mukaan oppimaan ja oivaltamaan!

Oivallisen ihanaa viikonloppua sinulle sinne,

Saija