Uusi alku - Lappeenrannassa

Aloittaminen on aina välillä haastavaa. Tiedättehän sen tunteen kun te tiedätte että nyt pitäisi tehdä jotain, mutta eväkään ei liikahda tehdäksesi sellaista. Sellaisia hetkiä on täällä päässä yhtälailla. Mutta tänä kesänä tuli erittäin levoton olo. On sen aika. Nyt liikettä. Minne niin kysyt? Tuli tunne että opiskelusta on ikuisuus, vaikkei näin ole, ja että nyt on aika mennä takaisin koulun penkille. 

Ajattelin että hei, nyt haen Sosionomi YAMK:hon. Olen saanut vuoteni ns. täyteen lastensuojelussa, vastaanottokeskuksessa ja TE-palveluissa ollessani. Rupesin selailemaan vaihtoehtoja, minne mennä opiskelemaan. Ei minne hakea vaan minne mennä opiskelemaan. Katsellessani hakua Saimaan lisähakua, totesin että onpas mielenkiintoisen oloinen paikka, mutta että Lappeenrantaan. Sinnehän on olevinaan pitkä matka ja näistä ajatuksista heränneenä tarkistin välimatkan ja totesi että tämähän on loistava idea. Sosiaali- ja terveysalan YAMK -tutkinnon lisähakuun pistin paperit sisään ja jännäsin kutsutaanko haastatteluun. 

Sähköpostiin näpsähti kutsu pääsykokeisiin ja pääsykoe materiaali, olin ihan innoissani. Sitten iski konkretia, mites työ ja tämä opiskelu. Juttelin esimieheni kanssa että mites kun tälläiseen olisi meno. Sain kannustusta esimieheltäni ja vihreää valoa koepäivään vapaapäiväksi. Ajelin huristen Pornaisista Lappeenrantaan, oli kaunis päivä. Jännitti kovasti pääsykokeet, olen jännittäjä. Ne meni todella helposti, itselle epäuskoisena ja haastattelukin tuntui sujuvan ihan kohtuudella. Seuraavana päivänä tulikin postia; Tervetuloa opiskelemaan! 

Totesin itselleni että nyt alkaa unelmien toteutuksen aika!