Elämäni ensimmäinen äitienpäivä!

Elle syntyi viime juhannuksena, joten meikältä meni eka äitienpäivä ns. ohi suun. Olin siksi jotenkin naurettavan innoissani tästä vuodesta, ja jouduin juhlapäivää edeltävällä viikolla monta kertaa pysähtyä ajattelemaan, että minuakin oikeasti tänä vuonna juhlittaisiin, enkä olisi pelkästään järkkäävä osapuoli! 

Olin sopinut Kamu!-ravintolan jehun, Ninan kanssa, että menen kuvaamaan a la carte-listan lisäksi myös äitienpäivälounaan buffan ja menun, ja päätin yhdistää työn ja huvin varaamalla meidän jengille pöydän lounaalta. Sunnuntaina ajeltiin siis aamun lahjojensaannin ja halien ja pusujen (Ellen suudelmat ovat tooooodella märkiä ja sisältävät paljon kieltä ja räkää) jälkeen Haminaan. 

Eikö Haminasta olisi löytynyt kauniimpaa kuvaustaustaa...

 Päällä mulla oli kirppikseltä bongattu Marimekon pellavamekko, joka istuu kuin hansikas, on täydellisen pituinen ja maksoi ihan vallan kympin. Ellellä on Mammu-tädin Lontoosta tuoma River islandin farkkuromper ja päähän salaa kiinnitetty Kappahlin rusetti. 

Lounas koostui kylmästä alkupalapöydästä (jossa oli kaikkia mun ykkösherkkuja) ja pöytään tarjoillusta pääruuasta. Itse valitsin kolmesta pääruokavaihtoehdosta vasikan, ja muut valkkasivat lohen ja kanan väliltä.

Kolme polvea. Tai no anatomisesti ajateltuna kuusi...
Joku on syönyt tomaattipitoisia ruokia...
Mun annos, ihanaakin ihanampaa vasikkaa ja perunagratiinia!

Olen yleensä mahani kanssa aina pakotettu menemään suoraan kotiin ravintoloissa syömisen jälkeen, mutta tällä kertaa oloni oli mitä mainion, ja ehdotinkin lasillisia appivanhempien asunnon edustalla Sapokassa. Lähdimme siis yksissätuumin Tulikukkoon, ja Ellen nukahdettua autoon kuljetimme hänet varovasti kaukalossaan varjoon nukkumaan kevyitä päikkäreitä. Muutenhan päikkärit on nykyään ihan vauvojen touhua, eikä niitä suostuttaisi enää nukkumaan ollenkaan. Ainakaan ulkona tai tuntia pidempään. 

Sulatteluhörpyt Tulikukossa
Kaunis Sapokka
Tyylilyyli ja plehatuska
Anoppi oli kauhuissaan kun menin vauvan kanssa noin "lähelle" reunaa :D

Kun sitten lopulta kotiuduimme, jatkoi Marko terden laajennusta. Terassin lisäosan olisi tarkoitus valmistua mun synttäreille, ja ehkä me saadaan portaatkin pääsisäänkäynnille, vihdoin! :D  

Terassi saa jatketta!

 Olisi ollut synti ja häpeä muhia vauvan kanssa sisällä tällaisilla ilmoilla, joten nopean vaatteidenvaihdon jälkeen siirryimme tupeksimaan tuoreelle nurmikolle. Ellen eka kerta! Nurmi ei niinkään kiinnostanut, mutta sen juuresta löytyneet multapaakut, kikkareet ja kuivuneet lehdet menivät kyllä kaikki suuhun valtavalla pieteetillä.

Perheen pienimmät nauttivat nurmesta.

Me käytiin Ellen kanssa vielä illemmalla hakemassa jäätelöt Huttuselta (ja nyt kaikki kukkahattutädit rauhoittukaa, Elle ei saanut omaa jäätelöä...) ja loppuilta meni yrittäessä tainnuttaa hyperaktiivinen taapero nukkumaan. Banaanin antaminen ilta-aikaan on selkeästi ihan järisyttävä virhe.

Miten teidän äitienpäivä meni? Olen muuten pahoillani pienestä blogihiljaisuudesta, mulla on ollut aika hurjasti töitä ja on ollut pakko priorisoida... Tästä eteenpäin taas uudella innolla! <3