Taaperon ruokavalio - mitä 1,5v. syö?!

Me käytiin maanantaina Ellen puolitoistavuotisneuvolassa, joka on siis lääkäriaika. Tällä kertaa säästyttiin rokotuksilta, mutta muut perushommat hoidettiin kyllä. Ellen mitat ovat tällä hetkellä 79cm ja 9,6kg. Paino nousee tasaisesti (vaikka siitä olinkin etukäteen vähän huolissani, kun tyttö on niin ruipelo), mutta pituus on aika paljon käyrien alapuolella. Lääkäri rauhoitteli kertomalla, että kyseiset notkahdukset ovat normaaleja ja kasvu varmasti tasaantuu tulevina kuukausina. 

Se, että Elle ei juo päivittäin maitoa, oli yksi huolenaiheistani. Mietin, että onko tässä nyt rakenteilla osteoporoosi, vaikka Elle syö kuitenkin juustoja ja kreikkalaista jogurttia (sokerijuguja me ei syödä) sekä saa joka päivä d-vitamiininsa. On se uskomatonta, mistä kaikesta voi ihminen syyllistyä ja hysterisoida. 

Tänään meillä oli päivälliseksi kanan paistia ja uunissa paahdettuja inkivääriporkkanoita spagetilla. Ellelle pilkottiin oma annoksensa, johon lisättiin vähän raejuustoa, mutta ei kertakaikkiaan uponnut. Mun lautaselta se olisi kyllä syönyt kanaa vaikka kuinka, mutta omaa annostaan ei suostunut syömään neljää haarukallista enempää. Marko teki sitten vielä erikseen myöhemmin tonnikala-kreikkajugu-raejuusto-mössön, joka on ainakin ennen uponnut ihan hyvin. Nyt ei vaan millään maistunut. Ehdotin, että pursotetaan joka haarukalliseen ihan minimäärä ketsuppia tytön nähden, ja kuin taikaiskusta alkoi ruoka maistumaan. Pohdimme, että se koko lautasellisen syöttämiseen tarvittu määrä ketsuppia (n. 1,5tl) ei varmastikaan haittaisi edes päivittäisessä käytössä, jos muu sokerinsaanti olisi vähäistä. Meillä ei esim. juoda mehuja ollenkaan, pelkästään vettä. 

En haluaisi opettaa Elleä syömään pelkästään noiden temppujen ja kompromissien voimin, sillä se on varmasti slippery slope pitemmän päälle. Pastaa Elle söisi ihan niin paljon kuin sitä hänelle annetaan. Myös kaikki hedelmät ovat herkkua, hän vetää helposti kokonaisen banaanin välipalaksi. En tajua miksi, mutta hän sanoo banaania (ja mandariineja) jummijammeiksi. Ihan hulvatonta! 

Ellen päivän menu on yleensä seuraavanlainen:

Aamupala: n. 2,5dl kaurapuuroa veteen tehtynä + puoli pussia hedelmäsosetta makeutukseksi
Välipala: 1 pala täysjyväpaahtista, vähän oivariinia ja kalkkunaleikettä
Lounas: kanaa ja bataattia, vähän raejuustoa ja kirsikkatomaatteja. Tätä menee yleensä n. puolikas annos, loput heitellään koiralle...
Välipala: Banaani tai mandariini
Päivällinen: Sama setti kuin lounaalla, ehkä myös puolikas leipä
Iltapala: sama puurosetti kuin aamulla

Häneltä saa rehellistä ja välitöntä palautetta ruuan mausta tai koostumuksesta. Elle ei ole nirso oikeastaan millään muotoa, mutta liha on osoittautunut hankalimmaksi ruoka-aineeksi hänen mielestään. Myöskään allergioita ei ole ilmennyt tämän puolentoista vuoden aikana. Hanna Gullichsen kirjoitti blogissaan, (on muuten kertakaikkisen mainio postaus muutenkin, kannattaa lukea!) että 

Tuskinpa olisin tätä ihan ensimmäistä lusikallista saanut kuvattua, jos en muistaisi esikoisen ajalta, kuinka hauskoja vauvojen ensimmäiset ilmeet ruoan ääressä ovat. Eikä se irvistys kerro siitä, etteikö vauva tykkäisi. Se kertoo siitä, että suussa on ensimmäistä kertaa jotain kiinteämpää kuin maito, se ei mene alas ihan samalla tavalla vaan vaatii kielen ja suun käyttämistä. Menee se nassu ruttuun vähemmästäkin.

Uskon (haluan uskoa), että tämä pätee myös näihin taaperoihin. Erilaiset suutuntumat ja esimerkiksi kirpeät tai yrttiset maut saattavat saada naaman nurinpäin hetkellisesti, mutta silti ruoka maistuu ekan maistamisen jälkeenkin. Voin olla väärässäkin. Suurin virhe, jota yritämme välttää, on etukäteen vakuuttaa lapselle, että et sinä tästä kyllä varmaan tykkää. En myöskään halua siirtää omia nirsoilujani ja mieltymyksiäni Ellelle, eli meillä tullaan varmasti syömään esimerkiksi kesäkurpitsaa eri muodoissa, vaikka itse en voi sitä sietääkään. Ravintolassa pyydämme Ellelle oman pienen lautasen, jolle siirrämme omista annoksistamme hänelle sopivia makupaloja, jotta hän oppisi maistamaan ennakkoluulottomasti kaikkea. Homma toimii vielä toistaiseksi, varmaan kunnes hän tajuaa, että melkein mistä tahansa raflasta saa mummo-Ankan nakkikorin. 

Meillä syödään kanan lisäksi uunilohta, herkkusieniä sekä jauhelihaa eri tavoin, varsinkin makaronilaatikon muodossa. Yksi suurista herkuista oli tässä postauksessa mainittu keitto! Lisäksi IHAN KAIKKI mitä minä tai Marko syödään, on Ellen mielestä hänen ehdotonta lempiruokaansa. Hän on ihan mahdoton kerjääjä, ja se saakin minut miettimään, että annetaanko me Ellelle liian vähän ruokaa, kun sitä pitää koko ajan olla vinkumassa meidän lautasiltamme. 

Onko näihin kysymysiin edes mitään oikeaa vastausta? Mitä teidän taaperot syö? Syökö ne?!