Kotkan klubi ja meidän uusivuosi!

Meikä painoi hommia perjantain ja lauantain, mutta jälkimmäisenä meillä oli kivoja suunnitelmia illalle. Pääsin viideltä töistä, käväisin Clasulla ja hurautin autoni Kotkan Klubin eteen. Mun äidillä on vuoden viimeisenä päivänä synttärit, ja olin varannut pöydän Klubilta niiden juhlistamista varten. 

Saavuin mestoille melko ajoissa, joten kerkesin käydä wc-tiloissa (miten nekin oli niin ihanasti sisustettu?!) nappaamassa ihan rehellisen vessaselfien. Toki ihan nekstilevelin sellaisen, kun välineenä oli kännykän sijasta järkkäri! Mulla oli päällä Lindexin mustavalkoinen, kasarihenkinen haalari, joka osoittautui nappivalinnaksi syöminkien suhteen.  

Odotellessani muita kävin käppäilemässä Klubin tiloissa ja tilasin itselleni cola-juoman tiskiltä. Kääntyessäni ympäri kirjaimellisesti melkein törmäsin mun äitiin, jolla oli jo Elle kannossa. Meidät ohjattiin pöytään ja päästiin valitsemaan ruokia. 

Synttärisankari <3

Tarjolla oli kolme erilaista uudenvuoden menuta, joista valitsin ensimmäisen; alkuruokana maa-artisokkakeitto, pääruokana ylikypsä poro lakkakastikkeella, ja jälkiruokana creme brülée. Marko otti kalaa, ja mun veljet ja äiti valitsivat pihvin pippurikastikkeella. 

Ellekin halusi istua niinkuin aikuiset, syöttötuoli oli ihan tylsä.
Markon alkuruoka: ankkasalaatti

Yksi Klubin hienoimpia yksityiskohtia ovat massiiviset ja supernäyttävät kristallikruunut. Jos meidän huonekorkeus olisi lähempänä neljää kuin kahta metriä, niin meillä olisi joka huoneessa tuommoiset. Klubin sisustuksesta tarinoineen on tulossa nyt alkuvuodesta muuten lisäjuttua! 

Niin komee <3

Mun pääruoka oli tosiaan ylikypsää poroa, ja vaikka luovutin perunani mun veljelle, olin silti annoksen (ja toki sen alkukeiton, nam!) jälkeen tosi mukavasti täynnä. Liha suli suussa, ja kastike oli todella maukas. Elle maistoi lakkaa ja irvisteli, mutta halusi tottakai lisää samantien.

Me ollaan alusta asti otettu Elle mukaan ravintoloihin, jotta hän tottuisi ja oppisi käyttäytymään asiaankuuluvasti. Klubilla oli tosi salliva ja rauhallinen tunnelma, eikä tuon pikkumummon höpöttelyt tai loppumaton uteliaisuus juuri tainnut ketään haitata. Elle halusi ruokia odotellessa kävellä katselemassa Klubin huoneita, ja varsinkin koristepaneloitu merihenkinen huone oli hänen mielestään tosi mielenkiintoinen. Lopun ajasta häntä viihdytettiin nakkailemalla erilaisia ruokapalasia hänen omalle pienelle lautaselleen, ja näyttämällä kuvia ja snapchat-filttereitä puhelimesta. 

Jälkiruoaksi nautimme creme brüléeta ja tyrnijäädykettä, molemmat olivat oikein maukkaita! Lisäpropsit kivoista lautasista, joista suurin osa oli mustia, painavia ja niissä oli jännä karhea pinta. Tykkäsin, ja äiti kehui niitä myös hienoiksi.  

Ruokailun jälkeen hyvästeltiin äiti ja pojat, ja hurautettiin kotiin jatkamaan iltaa. Vähän extempore-meiningillä sovittiin meidän ystävien, Nellin ja Tonin kanssa, että he tulisivatkin meille yöksi vauva-T:n kanssa ja suunnitelmissa oli superrento ilta sipsin ja Solsidanin merkeissä. 

Homma meni just eikä melkein niinkuin oltiin ajateltu, ja parin kuohuvan lasillisen ja sädetikkujen saattelemana vuosi vaihtui Kangaskadullakin. Molemmat lapset saatiin pikku taistelun jälkeen nukkumaan ennen puoltayötä, ja poikien jäädessä vielä kukkumaan olkkariin, vetäydyimme Nellin kanssa tahoillemme koisimaan joskus kolmen jälkeen. 

Ehkä ensi vuonna sitten juhlistetaan vähän railakkaammin, mutta oli ihanaa voida torkkua sohvalla porukassa, ilman paineita kenenkään viihdyttämisestä tai Luoja paratkoon esim. baariin lähtemisestä. Meil on kaikki hyvin ku meil on sipsii ja pehmeet peitot!

Aamulla Marko antoi mun nukkua kymmeneen, ja taisinkin olla viimeinen unikeko kun lopulta kömmin olkkariin. Vauva-T:kin oli antanut Nellin nukkua muutamaa yösyöttöä lukuunottamatta kooooko yön. Elle haluaa kovasti koko ajan silitellä ja hoitaa vauvaa, ja antaa hanakasti suukkoja kun meidän silmä välttää. Näistä kahdesta leivotaan kyllä vielä niin parhaat ystävät! <3 

Syötiin voikku-aamupalaa, ja hengailtiin porukassa lapsia ihmetellen reilusti iltapäivän puolelle, kunnes Nellin ja Tonin oli aika lähteä kotia kohti. Me jäätiin mätänemään sohvalle Ellen nukkuessa päikkäreitä, ja loppupäivä onkin mennyt ihan laiskotellessa kotona. Ei olla poistuttu edes oven ulkopuolelle roskanvientireissua lukuunottamatta. IHANAA! Huomenna Marko menee taas aikaisin töihin, ja me jäädään tyttöjen kesken yrittämään arkeen palaamista. 

Tervetuloa vuosi 2017, tehdään sinusta mahtava! <3