Ulkonäkö osana identiteettiä

Luistelin ja kilpa-urheilin viimeiset 17 vuotta elämästäni (eli lähes koko tähän astisen elämäni). Uran sekä lähes koko tähän astisen elämäni ajan totuin kurinalaiseen, kiireiseen sekä myös tietyllä tapaa aika rankkaan elämään. Toki siitä usein nautti myös niin paljon ettei se tuntunut mitenkään kovalta tai kurinalaiselta "töiden" teolta, vaikka sitähän se oli! Luistelu ja kilpaileminen oli ja on edelleen suuri osa elämääni sekä minua ihmisenä. Eikä ole mitenkään kovin helppoa päässä heti siitä "urheilijan identiteestä" eroon tai edes hieman kauemmaksi.

Vaikka urheilu-uran päättäminen olikin vaikeaa ja sydäntä raastavaa niin koen jo nyt vahvasti päätöksen olleen oikea. Kehoni oli ollut jo niin kauan aikaa kovassa ylirasitustilassa ettei ilman pitkää taukoa olisi edes voinut jatkaa. Viimeiset kolme vuotta ovat olleet elämäni rankimpia, mutta myös opettavaisimpia. Olen oppinut hurjasti itsestäni sekä oppinut tutkimaan omia arvoja sekä elämää yleisesti.

Niin kuin arvata saattaa, elämäni on tällä hetkellä suuressa muutoksessa sekä todella erilaista kun koskaan aiemmin. Se tuntuu hyvältä ja jännittävältä, mutta myös pelottavalta. Ennen suunnitelmat olivat lähinnä luistelun ympärillä, ja seuraavat tavoitteet usein kirkkaana mielessä. Näin "kauempaa" katsottuna sitä eli aika kauan lähinnä omassa luistelun täyteisessä kuplassa... Toki minulla on aina ollut luistelun ohella myös muuta elämää, (se ei aina ole itsestäänselvää luistelijoilla) mutta silti ajatukset ja elämä pyöri lähinnä luistelun ympärillä kaikkine osa-alueineen. Toki urheilijan täytyykin panostaa täysillä, ja elää sen lajin ja esim. kilpailuiden mukaan, mutta ehkä minulla ongelmat ja terveyshuolet veivät oman osansa, ja näin kokonaisrasitus kasvoi liian suureksi, kaikenlaiset paineet mukaan lukien. Ja toki, aikansa kutakin! Luistelu on myös lajina raaka suurten harjoitusmäärien, ulkonäköpaideiden ym. kanssa, joten helposti se kokonaisrasitus menee yli.

Lopettamispäätöksen jälkeen olen lähinnä liikkunut silloin kun siltä on tuntunut, ja se onkin tuntunut hyvältä ja vapauttavalta. Treenimäärä on siis talven jälkeen ollut vähäistä, ja ymmärrettävästi paaaljon pienempää kun esim. vielä syksyllä kisoihin valmistautuessa. Treenimäärän pienentyessä myös keho muuttuu, ja voi muuttua yllättävän nopeastikin. En voinut kovin hyvin joulun aikoihin ja varsinkaan lopettamispäätöstä tehdessä, joten aika meni lähinnä maatessa, syödessä ja asioita läpi käydessä. Olen aina ollut rakenteeltani aika pieni ja siro, ja myös ne asiat ovat kuuluneet osittain identiteettiini. Nyt kun keho muuttuu muiden muutosten rinnalla, on taas eräänlainen prosessi käytävänä läpi. Miten siis pitää se mieli mukana muutoksessa, ja tuntea silti olevansa omaitsensä?

Koen että minulla on aina ollut ihan hyvä itsetunto mitä tulee mm. ulkonäköön. Tällainen omasta ulkonäöstä epävarma tilanne onkin minulle siis aika uusi ja erilainen. Käsitystä itsestä ja mm. siitä kauneudesta ja ulkonäöstä täytyy muokata ja ehostaa. Tärkeintä on kuitenkin aina olla terve sekä hyvinvoiva, vaikka niitä muotoja tai kiloja olisikin hieman enemmän tai vähemmän.

Ja sitten kun vertaan omaa ajatusmaailmaani muihin ihmisiin ja sitten taas itseeni niin onhan se ihan erilainen. Miksi itselle täytyy aina olla niin paljon ankarampi tai kriittisempi? Aina yritän painottaa esim. kavereille, että he ovat täydellisiä juuri sellaisena kun ovat. Miksi en siis voisi ottaa samaa ajatustapaa itselleni ja itseäni koskeviin asioihin? Onhan se totuus kuitenkin aina se, että jokainen on kaunis ja tarpeeksi hyvä juuri sellaisena kun on. Toinen asia on sitten taas se, että onko ihminen terve tai hyvinvoiva, ja nimenomaan sitä meidän kaikkien pitäisi tavoitella.

Ja sitä kohti myös minä menen. Kokonaivaltaista hyvää oloa ja hyvinvointia, olkoon sitten minkä näköinen vaan! Unohdetaan trendikkäät dieetit, ja keskitytään hyvään oloon ja siihen että etsitään ja löydetään juuri meille hyviä ja sopivia tuotteita ja asioita.

Vaikka mm. ulkonäkö on vain yksi osa muutosta niin se, että omassa lajissa on aina korostettu ulkonäköä ja sen merkitystä esteettisyyden kannalta niin onhan sitä vaikeaa hetkessä muuttaa, varsinkaan jos asia koskee itseään. Sen takia se ulkonäkö on myös ollut yllättävän suuri osa omaa identiteettiä. Mutta nyt yritänkin mennä kokonaisvaltaisesti kohti rennompaa asennetta ja mieltä!

<3: Olivia