Löydä elämän taika

Löydä elämän taika

Löysin kyseisen kirjan kirjailijan omasta instagram-tarinasta. Kirja kutsui puoleensa ja tuntui hyvältä, ja lähes heti tilasin sen itselleni. Kirjan nimi herätti aluksi kysymyksiä, mutta kirjailijan kuvaukset kirjan sisällöstä olivat todellakin lähellä omaa tämän hetkistä tilannetta. Kirja on tietynlainen kertomus Katrin omasta sisäisestä matkasta - uupumuksesta ja suorittamisesta kohti iloa sekä rentoutta.

Kirja ja sen monet kuvaukst sekä tilanteet ovat pelottavan lähellä omaa tilannettani. On pelottavaa ja samaan aikaan vapauttavaa, että joku on kokenut samoja asioita ja kirjoittaa siitä vielä omaan kirjaansa. Uupumuskin kun on myös ihmisiä yhdistävä tekijä ja vaikka kaikki ovat yksilöitä, on monissa tilanteissa paljon samankaltaisia tekijöitä ja asioita. Uskon, että tällaisista teoksista voi olla paljon apua monessakin uupumukseen tai burn outiin liittyvässä tilanteessa. Helpottavaa on jo se, ettei ole omien ajatusten ja kokemusten kanssa "yksin". 

Ajatuksia

Kirjaa lukiessani mieleen on noussut paljon erilaisia ajatuksia sekä oivalluksia. Olen oivaltanut paljon uusia asioita omasta tilanteesta - kenties joitain syitäkin. Kirjassa Katri pohti ja avasi paljon omia kysymyksiä "pahimpana" uupumusaikana, ja ne todella iskivät myös minuun. 

<3 Kuka minä olen ja mitä ihmettä teen täällä? 

Tämä kysymys on ollut enemmän ja vähemmän esillä, varsinkin uran lopettamisen jälkeen. Sitä ennen kaikki oli omalta osaltaan selvää, mutten ollut koskaan aiemmin pysähtynyt tämän kysymyksen äärelle. Mistä pidän? Mitä olen ilman luistelua ja ainaista pakottamista? Mitä haluaisin tänään tehdä? Mistä tulee hyvä ja kevyt olo?

<3 Uupumuksesta toipumista on turha yrittää suorittaa

Usko tai älä, myös rentouden tilaa ja rentoutta voi hyvinkin suorittaa. Siitä voi myös tehdä vaikeaa ja ankeaa. Tämä ei kuitenkaan ole se tapa millä voi toipua pitkästä uupumuksesta ja suorittamisen kierteestä. Se tapa on enemminkin hyvin pehmeää - toipuminen elää ja kehittyy ajan kanssa. Helppo ja lyhyt prosessi se ei ole ja se on ihan ok.

<3 Itseinho ja pettymys

Kun suorittaja lopulta joutuu myöntymään uupumukselle ja ajatukselle ettei enää jaksa samaa meininkiä, nousee mieleen helposti itseinhoa ja pettymystä. Minähän olen nimenomaan se tyyppi, joka on aina suoriutunut ja hallinnut omaa elämäänsä. Miten tässä nyt näin kävi? Enkö enää hallitsekaan omaa elämää? Kontrollin menettäminen on suorittajalle lähis pahinta mitä voi tapahtua. Mitä muut ajattelee? Olenko nyt heikko ja epäonnistunut?

Näiden kysymysten äärellä tulen varmasti olemaan vielä pitkään, ja ehkä aina. Ei ole niin tärkeää, että löytää heti sen oman juttunsa, sillä niitäkin voi olla monia ja hyvinkin erilaisia. En myöskään toivo, että elämä olisi pelkkää etsimistä. Toivon sen olevan kokemista, kokeilemista, fiilistelyä ja oman itseni kuuntelemista. Keho kyllä tietää mikä sille on parhaaksi. Olen aina saanut paljon signaaleja, että olisi aika pysähtyä. Kuitenkin tyypiltäni olen ollut suorittaja, ja siksi edennytkin hieman liian kovalla intesiteetillä ja tahdolla, vaikka elämältä on tullut koviakin iskuja.

Kirjassa aiheita käydään läpi hyvin monipuolisesti. Koen saaneeni siitä apuja myös omaan elämään. Palaan sen pariin varmasti vielä moneen kertaan...

<3 Olivia