Suuri lohtu ja ilo sairaalassa - Sairaalaklovnit!

Olemme kotiutuneet taas yhdeltä suurelta leikkausreissulta. Mitä enemmän lapselle tulee ikää, sitä realistisempia pelkoja hänelle tulee leikkausten suhteen. Suuria pelkojen ja ahdistuksen aiheita on meillä ollut vime vuosina kivut, pelko oksentamisesta ja ikävät toimenpiteet. Lapsi ei onneksi vielä osaa pelätä sitä, ettei kaikki menisi leikkauksessa hyvin - toisin kuin hänen kaksossiskonsa ja isosisaruksensa, vanhemmista puhumattakaan.

Olen jo vuosia kuullut upeista Sairaalaklovneista, mutta me saimme tavata heidät ensimmäistä kertaa viime keväänä. Ja voi sentään, millaisen ilon he todella kivuliaalle suuresta leikkauksesta toipuvalle tyttöselle silloin toivatkaan! Se tunne, kun lapsi hymyilee ensimmäistä kertaa päiväkausiin suurien kipujen keskellä, on jotain aivan uskomatonta! 

Sairaalaklovnit ry:n sivuilla heistä kerrotaan seuraavaa:

Sairaalaklovnit ry on yhdistys, jonka kouluttamat klovnitohtorit kiertävät lastenosastoilla viihdyttäen ja ilahduttaen pieniä potilaita ja heidän perheitään. Sairaalaklovnit saavat lapset hetkeksi unohtamaan sairautensa ja antavat luvan hyvälle mielelle, vapauttavalle naurulle ja hulluttelulle keskellä sairaalan arkipäivää.

Sitä he todellakin tekevät, tuovat iloa ja naurua keskelle sairalaan arkea, ja helpottavat samalla myös kipuja ja pelkoja. Keväisen leikkauksen jälkeen olemme käyneet kahdessa operaatiossa, ja molemmilla kerroilla on tyttöstä tullut Helsingin Lastenklinikan Leikoon (leikkaukseen kotoa - yksikkö) tsemppaaman sairaalaklovni. Klovnin kera on rauhoittavan lääkkeen ottaminen sujunut helpommin ja perhoset vatsassa helpottaneet hiukan ennen leikkaussaliin lähtöä. Unikavereita on hoidettu ja heille on laiteltu kanyyleja, jotta hekin voivat saada kunnon unet tyttösen kainalossa leikkaussalissa.

Tällä kerralla Lastenklinikalla oli otettu uusi toimintamalli käyttöön, ja äiti pääsi (tai toki pääsisi vaihtoehtoisesti isä) saattamaan lapsen leikkaussaliin siihen asti, että tyttö nukahti nukutusaineen vaikutuksesta. Vaikka tytölle oli tärkeää, että äiti oli silittelemässä päätä ja rauhottamassa häntä, vei nimenomaan Sairaalaklovni tytön huomion pois ikävistä toimenpiteistä, kuten kanyylin laitosta. Klovni soitti kitaraa, lauloi, ja heilutteli huivejaan, ja sai hyvin tytön keskittymään mukaviin ajatuksiin, mukaviin tunnetiloihin. Tytön viimeiset sanat ennen syvään uneen vaipumista olivatkin:

minulla on nyt hyvin monimutkainen tunnetila

Leikkausten jälkeen tyttö on sanonut monta kertaa, miten paljon häntä helpotti leikaukseen meneminen, koska klovni oli mukana. Ja nyt hän joka kerran jo toivookin, että Leikossa häntä olisi aina vastassa klovni.

Haluankin esittää Suuren Kiitoksen Sairaalaklovnit ry upeasta, tärkeästä ja arvokkaasta työstä, jota teette pienten potilaiden eteen!