And for my next trick I will try to paint laminate flooring....

Se ei ole salaisuus, että minä halusin vanhan talon, jossa on lankkulattiat. Minä en saanut. Sain 2006 valmistuneen talon, jossa on rumat laminaatit. Vannon, kautta kiven ja kannon, että kun olen iso ja rikas, laitatan koko taloon kunnon lattialankut. Mutta sitä odotellessa on keksittävä jotain muuta...

Edelliset asukkaat olivat täyttäneet lattiapinnat halvalla harmaanruskealla puujäljitelmälaminaatilla, joka kaiken lisäksi on huonosti asennettu, niin että saumat ovat paikoitellen koholla. Laminaatti näyttää mielestäni koko ajan vähän likaiselta ja sitä on hankala pitää puhtaana.

Ei ole mitään järkeä vaihtaa laminaattia toiseen, koska se ei kuitenkaan olisi lopullinen ratkaisu. Niinpä päädyin maalaamaan sen. Aloitin vierashuoneesta, jota kunnostan vauvan ensimmäiseksi huoneeksi. Muut huoneet seuraavat sitten ajallaan, kun nähdään, miten tämä kokeilu onnistuu...

Lueskelin alkuun muutamia blogeja, joissa vastaavaan urakkaan oli päätetty ryhtyä ja aloin sitten hommiin. Aluksi irrotin lattialistat ihan ite! Yleensä nämä ovat niitä hetkiä, joissa turvaudun tyttömäiseen avuttomuuteen ja pyydän isäntää hoitamaan asian. Mutta nyt halusin päästä heti hommiin ja isäntä oli töissä, joten revin listat itse.

Sitten imuroin ja pesin lattian huolellisesti. Imuroin myös jokaisen maalikerroksen välissä mutta nyt on pakko myöntää, että siinä olisin saanut olla vieläkin tarkempi. Omissa jaloissa kai kantautui huoneeseen pölyä ja likaa ja myönnän maalanneeni useamman roskan lattiaan kiinni. Epätasaisuudet jäävät koholle ja ajan kanssa ne saattavat kuoria maalin siltä kohtaa.

Aluksi oli pohjamaalin vuoro. Valitsin pohjamaaliksi Otex Akvan. Tykkään vesiliukoisista maaleista miedomman hajun vuoksi ja koska työvälineet on helpompi puhdistaa.

Minä sudin Otexin pensselillä lattiaan mutta telalla saisi kyllä tasaisempaa jälkeä. Päällemaalauksessa siirryinkin telan käyttöön, koska en saanut millään tasaista maalipintaa pensselillä. Inhoan telaamista, koska en pidä telan ja kaukalon puhdistamisesta ja kuivaamisesta. Mutta minkäs teet...

Pintamaaliksi valitsin valkoisen Betolux Akvan. Samalla maalilla on maalattu myös meidän portaikko, joka on pysynyt hyvänä jo kolme vuotta. Luotan siis Betoluxiin. Sen havaitsin, että kannattaa odottaa vuorokausi kerrosten välissä, vaikka purkissa luvataan, että se on päällemaalattavissa muutamissa tunneissa. Jos joudut kuitenkin astumaan maalipinnan päälle uuttaa levittäessäsi, maali tarttuu jalkoihin ja pilaat edellisen kerroksen. Pari kerrosta Betoluxia riittää. 

Koska vieras-/vauvanhuoneessa on kaksi isoa ja painavaa vaatekaappia, joita olisi ollut äärimmäisen vaikeaa siirtää sieltä ulos, päädyin maalaamaan huoneen kahdessa osassa. Odotin lattian kovettumista noin viikon ennen kuin uskalsin siirtää huonekalut paikoilleen. Eli näin ollen koko huoneen maalaamiseen meni noin kaksi viikkoa. Työnsimme matot kaappien jalkojen alle ja liu'utimme ne paikoilleen, jotta uusi maali ei vain ottaisi kolhuja.

Olin samalla tullut keksineeksi, että, jollen tapetoisi samaan syssyyn, kaappeja joutuisi siirtämään useampaan otteeseen, enkä halunnut ottaa ylimääräisiä riskejä. Olin jo ehtinyt pyytää hyvää ystävääni Hessua meille tapetoimaan, kunhan hän ehtisi. Hessu on jäätävän tarkka ja olisin varmasti saanut luotisuorat tapetin rajat, jos olisin malttanut odottaa. Mutta koska halusin saada homman etenemään juuri sillä hetkellä, kun ongelman keksin, tartuin itse liisteripurkkiin.

Tapetti on Esta Homen Regatta Crew-kirjasesta. Kun menin K-rautaan, olin varma, että haluaisin hempeän sinisen floraalikuvion seinään... tai Ivana Helsingin sinisiä Dala-heppoja. Mieli muuttui kuitenkin täysin, kun bongasin tämän satamakaupunkeja luettelevan tummansinisen tapetin. Ah, se merihenkisyys... Ja siinä Regatta Crew-kirjassa olisi ollut useampia ihania vaihtoehtoja. Jos meri on sun juttu, suosittelen tutustumaan!

Tapetti oli myöskin yllättävän halpaa. Rullan hinta oli muistaakseni noin 35€. Toki päälle tuli sitten 15 euroa toimituskuluja, mutta jos olisi vaikka kerralla tilannut useamman huoneen tapetit, niin sehän olisi jakautunut kivasti rullaa kohden. Minä tilasin ihan sokkona kaksi rullaa, kun en ollut mitenkään mitannut huonetta. En ottanut huomioon, että tapetissa on 53 sentin kohdistus. Eli hukkapaloja tulee reippaasti. Rullassa lukee kyllä, että "tai vapaa kohdistus", mutta käytännössä mikään muu kombinaatio ei käy tai sinulla on jossakin kohtaa kaksi kaupunkia, joiden välissä ei ole viivaa, peräkkäin. Tai kaksi viivaa peräkkäin ilman kaupungin nimeä välissä.

Ihmiselle, joka ei ole itse koskaan aikaisemmin tapetoinut seinää, tämä kyseinen tapetti oli v-mäinen tuttavuus. Reunojen osumisen kanssa pitää olla todella tarkka. Ja niinhän siinä kävi, että tapetti loppui kesken, niin että viimeisestä kaistaleesta jäi puuttumaan viidentoista sentin palanen. Sen sain kuitenkin askarreltua jämäpaloista niin, että sitä ei edes huomaa, että viimeinen kaistale muodostuu kahdesta palasta.

Laskin, että olen käynyt tapetin kaupungeista kahdeksassa: Rotterdamissa, Helsingissä, Gentissä, Amsterdamissa, Tukholmassa, Lontoossa, Göteborgissa ja Oslossa. Pitäisikö kerätä kaikki?

Jämäpaloja jäi sen verran, että aion askarrella niistä tauluja. Ja tuosta Vancouveristahan saisi vaikka kivan vittuilujoulukortin Calgarya kannattavalle ystävälle. Tuo sininen kun vielä osuu aika hyvin yksiin Vancouverin änärijoukkueen värien kanssa... Canuckshan on siis oma suosikkini.

Tapettiin jäi melkoisia muhkuja. Olisi vain pitänyt odottaa Hessua! Nauroin isännälle, että tähän huoneeseen ei sitten laiteta lamppua ollenkaan, ettei virheitä näe. Mutta totuuden nimissä, en minä niihin enää kiinnitäkään huomiota!

Mutta palatakseni lattiaan. Minä rakastan sitä raikastusta, jonka huone sai valkoisesta lattiasta. Maalin kuivuessa mun oli aina yöllisillä vessareissuilla pakko käydä sytyttämässä huoneeseen valot ja ihailla lattiaa. Minusta maalattu lattia tuntuu myös paljon ihanammalta jalkojen alla, kuin laminaatti. Tykkään siis tassutella vauvan huoneessa.

Jännänä sivujuonteena, kun minulla oli tämä projekti kesken, esitti joku Facebookin Tee se itse-ryhmässä kysymyksen laminaatin maalaamisesta. Siihen eräs miespuolinen ryhmän jäsen reagoi vastaamalla: "Lopettakaa pelleily laminaatin vaihtaa muutamassa tunnissa ja tulee hieno ja kestävä maalit on todellista pelleilyä ja energian tuhlausta,jos meillä joku ehdottais moista tulis avoero" Pahoittelut välimerkkivirheistä, kopioin kommentin suoraan.

Tämän herrashenkilön vaimokkeelle suosittelen sitä avoeroa ihan muutenkin, jos kaveri on noin ehdoton, ettei asioista voi edes keskustella! ;) Luulen, että meillä isäntä oli lähinnä helpottunut, sillä siinä missä minä kyllä hoidan maalauspuuhat, laminaatin asentaminen olisi epäilemättä jäänyt hänen kontolleen.

Ja mitä kysymykseen laminaatin maalaamisesta tulee noin muuten, niin tähänastisen kokemukseni perusteella ehdottomasti suosittelen sitä. En erityisesti pidä pinnoista, jotka näyttävät joltain muulta, kuin ovat - ja koska niihin lankkuihin ei ole varaa... tämä oli meille just passeli vaihtoehto. Pinta on kaunis ja kiva jalan alla.

Kuvia vierashuoneesta ennen muutosta löydät täältä - ja jos pysyt kuulolla esittelen vauvan huoneen kokonaan sisustettuna, kunhan ehdin!

xoxo,

minä