Joulukalenteri 2016: Luukku 24 - jouluevankeliumi kymin murteella

Apuva! Luukkukuva jäi työkoneen uumeniin kotiin ja päivitys vähän myöhästyi... Koko päivä on ollut yhtä sählinkiä, kun yht'äkkiä huomaat, että yhden sukulaisen lahjat puuttuvat, toisen ovat paketoimatta ja hautakynttilätkin ostamatta. Painattelet kirkon ovista sisään ja mietit, miksi ihmiset istuvat jo paikallaan - oletko ehkä myöhässä? Edellisestä selvittiin säikähdyksellä, sehän olikin vain ruotsinkielinen aattohartaus, joka oli käynnissä ennen mun tilaisuutta. Tässä nyt sitten sakastissa istun ja päivitän blogia. En tiedä, mistä Heidi keksi sen sädekehän, mutta se on oikea vastaus. Eli kisassa päädyttiin tasapeliin. Julkaisen luukkukuvan sitten samassa päivityksessä arvonnan kanssa, sillä yhden pikkutontunhan nyt täytyy arpoa, että kummalle palkinto lähtee!

Tähän viimeiseen luukkuun halusin jotain hengellistä. Muutamia vuosia sitten käänsimme parin isosen ja työntekijän voimin jouluevankeliumin kotkaksi, eli kymin murteelle. Julkaisin sen silloin toisessa blogissa ja olen ollut ihmeissäni siitä, että aina joulun aikaan sitä jaetaan tosi paljon sosiaalisessa mediassa. Siellä blogissa käy 2000 ihmistä päivässä. Ja kaikki lähti yhdestä koulun jouluhartaudesta, jota varten se käännettiin!

Tässä se siis uusintana:

1.Sillo joskus anto se keisari käskyn, et joka paikas piti maksaa verot.
2. Nää verot oli ekat ja ne piti maksaa, ku se yks tyyppi, jolla oli vaikee nimi, oli pomon.
3. Kaikki kirjotti nimesä listaa omas kaupungis.
4. Nii Joosefkii lähti kotoont sinne jonnee Peetlehemi, joka oli Daavidin kaupunki - ku se oli sille sukuu.
5.Se meni sinne yhes Marian kaa, ku ne oli alkan olee ja se Maria oli paksun.
6. Ku ne oli siäl, Marialt meni veet.
7. Se synnytti ekan vauvvan, se oli poika. Ne kääri sen vilttii ja laitto sen elukoitten ruokakippoo, ku seurahuone oli buukattu ihan täytee.
8. Siäl oli maajussei yäl ulkoon kattoos niitten elukoit.
9. Yhtäkkii niitten ees oli enkeli ja sit sen valo häikäs.Ne oli ihan paniikis.
10. Mut enkeli sano niille, et "Ihan rauhas nyt. Miä vaa tulin sanoo yhen kivan jutun, joka koskee kaikkii.
11. Tänää synty Vapahtaja. Se on Kristus, Herra.
12. Siit tyä tiiätte et se on se, et se vauvva nukkuu siäl ruokakipos."
13. Sit samal siin enkelin ympäril oli sikaiso lössi jotaa taivastyyppei. Ne ylisti Jumalaa ja sano:
14. Jumalan on kunnia siäl ylhääl ja tääl alhaal rauha, ihmisil, joist se tykkää.
15. Sit ku ne enkelit oli lähten, nii ne maajussit jutteli, et "Mennää hei Peetlehemii! Siäl myä nähää, mitä tapahtu, siis se, mist just puhuttii."
16. Ne läks äkkii ja sit siält ne löys Marian ja Joosepin ja sen lapsen kans, joka nukku siäl kipos.
17. Ku ne näki sen, ne kerto, mitä niille oli just sanottu siit vauvvast.
18. Kaikki, jotka kuuli, oli ihan et ou mai kaad!
19. Mut Maria vaa paino miälee kaiken ja miätti niit juttui yksiksee.
20. Ne maajussit meni takas hyväl miälel ja ihan kiitollisen siit, mitä ne oli kuullu ja nähny. Kaikki meni just niinku piti!

 

Koska ne kuvat ovat siellä toisessa koneessa niin laitetaanpa niin ikään kotkalainen aiheeseen liittyvä kuva. Kotkan kirkon alttaritaulu:

Ihanaa joulua!

xoxo,

minä