Loviisan Wanhat Talot - Mun asuntomessut (osa 2)

Iltaa! Vilkaisithan jo ykkösosan tästä postauksesta? Tässä tulee luvattu kakkososa. Ole kärsivällinen ja anna laitteesi ladata rauhassa. Kuvia on PALJON. Mennään suoraan asiaan...

Lempikohteeni LWT:ssä

Vuodesta toiseen mun lempparina pysyy Vackerbacka, joka tänä vuonna kantaa kohdenumeroa 25. Ihan kaikki siellä on törkeän hienoa. Kahdesta asuinrakennuksesta puumajaan.

Kuka rakentais meidän muksuille tuollaisen?
Aah, minä löysin ihan samantapaiset teatterituolit yhdeltä kirppikseltä taannoin... Tarvitsen ne, mutta tarvitsen myös peräkärrin lainaan. Anyone?
Tiiltä, hirsiä, lankkulattiaa, kauniita tavaroita... what's there not to like?
Kerrassaan ihanat ovet!
Nyt kolahti ja vahvasti! Tässä huoneessa on kaikki kohdallaan. Rakastan tuota tapettia ja ikkunaruutujen käyttöä - ja sitä, miten lipasto on integroitu hyllyrannelmaan. 10/10!

Mitenkäs tämä istuu sun sisustusmakuun? Miä oon ihan myyty!

Paras puutarha

Kaunein puutarha puolestaan löytyy Kuninkaanlammelta (tänä vuonna kohde numero 3). Minä rakastan englantilaisia puutarhoja ja minusta tämä on sellainen! Eikä puutarhaan kuuluva talokaan ollut hullumpi.

Kun oma piha on viidakko, voin vain uneksia tästä...
Kuules isäntä, meille tällainen...
Ihanat siniset tuolit!

Pihassa oli aivan ihania vanhoja omenapuita. Enimmäkseen en kuvannut niitä, sillä pöytäryhmissä niiden alla istui paljon ihmisiä. Piharakennuksessa nimittäin palveli sisustuspuoti ja kahvila, jonka herkutkin näyttivät taivaalliselta...

Tontti rajautui söpöön lampeen. Noilla ihmisillä on todella onnea, kun saavat asua tuossa!

Sisällä talossa oli myös ihania sinisiä yksityiskohtia.

Huomenna 26.8. ehtii vielä tuonnekin klo. 10-17, että wink, wink vaan!

Parhaat kirppislöydöt

Parhaita kirppislöytöjä ette kuitenkaan ehdi tekemään, sillä olen vienyt rusinat pullasta ja kirsikat kakun päältä. Mutta ei hätää jätin paljon ihanaa teillekin ostettavaksi.

Katsokaa ja ihastelkaa mun löytöjä:

Päivän ensimmäinen löytö oli aivan ihana jätelaudasta kasattu hylly, jonka tausta on kauniin sininen ja kulutettu. Eihän tuota voinut jättää ostamatta! Tässä kuva toiselta puolen, luulen, että sininen osa on ollut jonkin sortin ovi...

Seuraavaksi löytyi lasten fillari. Olin ihailemassa sitä, kun joku mies nappasi sen nenäni edestä. "Paljonko maksaa?" "Viiskytviis", oli vastaus. "Viiskymppiä?" yritti mies tinkiä. Kun myyjä ei suostunut alentamaan hintaa, mies laski pyörän käsistään, varmaan yrittääkseen saada myyjän luulemaan, ettei ollut kiinnostunut ja laskemaan hintaa. Silloin minä nappasin sen ja hihkaisin: "Sitten se on minun!"

Mies taisi vielä kuitata, että kolmipyöräinen oli minulle liian pieni. Minä hieraisin vatsaani ja sanoin: "Tällepä ei!"

Sota kolmipyöräisestä

Minulle kolmipyöräisestä tulee mieleen Omen-elokuvan Damien, äidille Saw ja pikkuveljelle ja siskon poikaystävälle kuulemma Hohto. Todennäköistä kuitenkin on, että lapsi murhaa vanhempansa, jos sille ostaa kolmipyöräisen...

Ehkä eniten fiiliksissä olin Karhulan puulaatikosta, jonka löysin Lovisa Gymnasiumin ylimmästä kerroksesta. "Mitäs laatikko maksaa?" "Kakskymppiä." ""Miä otan sen. Vien sen takaisin Karhulaan!" "Kaikki täällä ovat Karhulasta! Kaikki ovat käyneet hiplaamassa sitä muitta kun sanon neljäkymppiä, ne laskevat sen takaisin. Nyt päätin, että tehdään kaupat!" Sehän sopi minulle! Olisin tosin varmaan maksanut sen neljäkymppiäkin. Sain kuulla, että laatikko oli kuulunut jollekin entiselle Ahlströmin pumpputehtaan työntekijälle. No sattumoisin sieltä pumpputehtaalta munkin (kesä)työurani alkoi...

Laatikkorakkaus! <3

Tiedättehän, että minä rrrrr-rakastan aakkosia ja numeroita? Yhden kadun varressa seisoivat vierekkäin B- ja E-kirjaimet, joilla lasteni nimet alkavat. Pahaksi onneksi B:stä oltiin jo hieromassa kauppoja ja se meni nenäni edestä. E-kirjain sen sijaan matkasi kotiin. Jonkun pitää oikeasti alkaa rajoittaa tätä mun kirjainten hamstraamista tai me hukutaan aakkosiin!

E edestä...

 

...ja E takaa

 

Sitten keskityin vähän pienemmän mittakaavan löytöihin... Ostin metallisen koristelaatan, pienen B-kirjasimen, housuhengarin ja silitysraudan. Pihakirppiksellä, josta rauta ja hengari tulivat, oli myynnissä neljä silitysrautaa. Vain yhdessä oli hintalappu. "Maksavatko nämä kaikki kympin?" minä kysyin. "No tuon voit saada halvemmallakin", sanoi mies ja osoitti juuri sitä silitysrautaa , johon olin iskenyt silmäni... siinä kun ainoana oli kirjaimia ja numeroita. Päädyin maksamaan siitä 7 euroa.

Yhdeltä pihakirppikseltä löysin pikku-ukolle ihanan ankkuri-bodyn. Ja "saa ottaa"-laatikosta kärjestä kuluneet lastenkengät, jotka menevät vaikka koristeesta.

Pepsitahrat bodyyn syntyivät myöhemmin...

Siinä mun ostokset, loput jätin hei teille! Menkää ja ostakaa! Siellä oli kauheasti kaikkea ihanaa!

Jos kiinnostaa nähdä, mihin nämä tavarat meillä sijoittuvat, seurailehan blogia lähitulevaisuudessa. Seuraathan muuten Pappilaa jo facessa? Niin saat tiedon uusista jutuista...

Näkyillään!

xoxo,

minä

Markkinahumussa...