Pätkismuffinit ja ensiyrityksiä kukkatyllalla

Minä en todellakaan ole mikään jauhopeukalo. Pätkismuffineiden ohje on kuitenkin suht' simppeli ja siksi se on kulkenut mukanani viimeiset 15 vuotta. Minusta sen verran, että en tykkää suklaaleivonnaisista. Suklaata e pidä mennä sekoittamaan mihinkään - niin kuin kakkuihin, jäätelöön, pirtelöön tai varsinkaan appelsiiniin. Ainoa asia, johon suklaan saa sekoittaa, on minttu. Viva la pätkis!

Vielä toinen juttu... minä en voi sietää muffineita - tai ylipäänsä kuivia taikinaisia juttuja. Mutta jännää kyllä pätkismuffinit toimivat, kunhan ne jättää vähän raa'aksi.

Päätin tehdä pitkästä aikaa muffineita, koska ostin Purnukasta Kotkan torin laidalta kukkatyllia ja halusin kokeilla voikreemillä pursottamista muffineiden päälle. Tässä siis mun muffiniohjeeni (tästä tulee iso satsi... jos osaat jakaa kananmunan, puolita ohje!)

Tarvitset seuraavia juttuja + paperisia muffinivuokia ja muffinipellin (ja uunin):

Tee näin:

  1. Lämmitä uuni 175 asteeseen.
  2. Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään.
  3. Sulata voi kattilassa. Lisää voin joukkoon paloitellut pätkikset ja anna niiden sulaa.
  4. Lisää rasvan sekaan jogurtti ja munat.
  5. Lisää kuivat aineet seokseen. Sekoita hyvin (ei tarvitse vatkata).
  6. Lisää taikina paperisiin muffinivuokiin ja asettele muffinipellille. Huomaa, että muffinit turpoavat reilusti uunissa, joten jätä vuoat vajaaksi.
  7. Paista ehkä noin 30-35 minuuttia (muffinin koosta riippuen). Jos muffini jää löysäksi, se ei irtoa vuoasta. Jos se paistuu liian kauan, siitä tulee kuivaa. Parhaita pätkismuffineista tulee, kun ne jäävät keskeltä vähän löysäksi!

Vuosien saatossa olen kehitellyt erilaisia koristeita näihin muffineihin. Tällä kertaa mennään siis voikreemikukkasilla...

Voikreemiin tarvitaan:

Ja tällä määrällä et sitten montaa muffinia koristele. Varaa ihan hemmetisti tomusokeria ja voita. Ihan kevyttä ja terveellistä varmaan...

Tee näin:

  1. Vaahdota voi.
  2. Lisää tomusokeri pienissä erissä, ettei se pöllyä pitkin keittiötä.
  3. Lisää vaniljasokeri (ymmärtääkseni voit lisätä myös ruokalusikallisen vettä tai maitoa..)
  4. Värjää tipalla pastaväriä haluamasi väriseksi.

Nämä tungin sitten pursotinpussiin, joka oli varustettu Heirolin kukkatyllalla. Youtubesta löytyy upeita pursotusvideoita haulla "Russian piping tips". Ilmeisesti nämä tyllat ovat sitten venäläistä keksintöä... Videolla se näyttää superhelpolta, mutta mulla on kyllä vielä matkaa tuohon taituruuden tasoon. Ihan kauhean kauniita mun pursotuksista ei nimittäin tullut... Mutta onhan tämä alku? Harjoitus tekee mestarin, jadajadajada...

Muffinin päälle siis sipaistaan voikreemiä. Tylla painetaan kiinni siihen, puristetaan ja samalla nostetaan tyllaa muutama sentti ja lakataan sitten puristamasta ja vedetään irti. Lehtityllaa en tajunnut hankkia. Kohtuu kömöltä nuo näyttivät ilman mitään vihreää. Onneksi minulla oli minttua ikkunalaudalla kasvamassa, niin sain sen lehdistä lehdet mun kukkasille. Eikö se nyt sovi minttusuklaamuffineihin?

Semi äklöä. Söin yhden kuorrutetun muffinin ja sain makeaähkyn. Minä en kyllä ole erityisen suuri makeiden juttujen ystävä. Olen rakentanut vartaloni perunalastuilla. Tutkimuksen mukaan makealle persot ovat laihempia, kuin suolaisen ystävät. No kai nyt, eihän makeaa voi syödä mahan täydeltä, tai tulee paha olo. Perunalastuja taas voi syödä loputtomasti. MOT.

Voisikohan tyllalla kuorruttaa vaikkapa tuorejuustoa voileipäkakun päälle? Onko kukaan kokeillut vai pitääkö mun toimia pioneerina?

Koodaillaan!

xoxo,

minä