Radalla (A.K.A. Hungaroringin GP)

Formuloiden seuraaminen paikanpäällä aiheuttaa vähän skitsofreenisen olon. En oikein tiennyt, mitä pitäisi milloinkin seurata. Olisi tarvinut jakautua useampaan persoonaan, ettei vaan menetä mitään. Toisaalta ohi vilahtelee autoja, toisaalta screenillä saattaa samaan aikaan tapahtua jotain kisan kannalta ratkaisevampaa ja vielä helikopteri pörrää päällä. Minä olen hulluna helikoptereihin ja muihin lentäviin vekottimiin, joten kiusaus seurata kopteria oli myös kova. Helikopterikyyti on niitä harvoja asioita lyhyellä Bucket Listilläni... Onneksi perjantain ja lauantain aikana olin saanut jo helikopterin seuraamisen ulos systeemistäni, niin että sunnuntaina saatoin keskittyä toisenlaisiin kulkuneuvoihin. Olen varmaan katsonut liikaa toimintaleffoja/pelannut liikaa videopelejä, kun odotin joka kerta, kun kopteri kiisi ylitsemme, että se alkaa tulittaa eteensä... :D

Kotikatsomossa formuloita seuratessa kiroan jatkuvasti lähetyksen ohjaajaa, kun aina tuntuu, että seurataan väärää tilannetta. Nyt olen alkanut tajuamaan, miten vaikea tehtävä on tehdä päätöksiä siitä, mitä TV-ruudussa näytetään. Tämä on julkinen anteeksipyyntö ja hatun nosto TV-lähetyksen ohjaajille! Kun koko ajan tapahtuu jotakin ja päätöksiä pitää tehdä sekunneissa, se ei ole helppo homma!

Radalla vierähtää tosiaan aikaa, jos seuraa kaikki vapaat harjoitukset, aika-ajot ja kisan ja vielä siihen päälle kaikkien muiden luokkien kisat aika-ajoineen. Tässä ihan muutama kuva kisaviikonlopulta. Myös videopäiväkirjalla vilahtelee formuloita.  Jännittävää oli nähdä, miten kuljettajat valmistautuvat kisaan. Vielä minuutteja ennen kuljettajaparaatin alkua kuskit olivat pelailemassa pingistä keskenään ja hengaamassa paddockin pelialueella. Siitä suoraan rekan lavalle...

Siellä koko sirkus, ihan parinkymmenen metrin päässä minusta!

Me pääsimme sitten lähietäisyydeltä seuraamaan Sergio Perezin valmistautumista kisaan, kun hän hengasi aidan vieressä ihan meidän edessämme. Näimme, miten Checolle ojennettiin juotavaa tai pyyhe ja miten hänet autettiin ajohaalariin ja kypärään. Miten toivoteltiin onnet ennen kisaa...

Harjoituksissa katsomo oli melko tyhjä
kisafiilistä...
Aika-ajojen voittokaksikko, skål!
Sebiä viedään ruutunsa
Me istuttiin ihan tämän katsomonkokoisen mainoksen vieressä

Kisatapahtumien lisäksi formulakylässä tapahtui kaikenlaista muutakin. Oli viihdykettä uima-altaista ja säkkituoleista, esiintyviin bändeihin, radio-ohjattaviin autoihin ja muihin peleihin. Oli valokuvauskojuja, joissa pääsi heiluttamaan ruutulippua tai pomppaamaan podiumilta...

Ja oli ruokakojuja ja oheistavaran myyntiä. Minä olin pähkinöinä Ayrton Senna-shopin äärellä. Täytynee käydä nettikaupassa ostoksilla...

Mulla pääsi jossakin kohtaa viikonloppua onnenkyyneleet katsomossa. Oli kyllä niin hienoa päästä seuraamaan kisaa livenä. Itku meinasi myös tulla, kun tämä hupi loppui. Viikonloppu vierähti tosi nopeasti. Tuli myös kauhea kuume päästä kokemaan tämä uudestaan. Isäntäkin kyseli, että mitä kisaa mennään seuraamaan seuraavaksi. Jospa vielä uudestaan...

Tämä oli nyt viimeinen formulapäivitys toistaiseksi, lupaan!

xoxo,

minä