Sateinen Lappeenranta - prinsessoja ja hiekkalinnoja

Meille on käynyt useampana vuonna niin, että ei olla ehditty katsomaan Lappeenrannan hiekkalinnaa ennen kuin se on suljettu. Viime vuonna muun muassa satuimme Lappeenrantaan seuraavana päivänä kauden päättymisestä ja silloin veistokset oli jo purettu. Nyt ajattelimme vapaapäivän kunniaksi käydä katsomassa linnaa, kun kuulin, että siellä on myös kappeli. Pudotimme isännän töihin Vekaralle ja jatkoimme matkaa taaperon kanssa kaksin.

Lappeenrantaan päästessä satoi kaatamalla... ja sitten sade lakkasi hetkeksi... ja kohta taas satoi.

Päätimme hakeutua sisätiloihin. Lappeen kirkko tarjosi meille turvapaikan.

Olin jo komentamassa taaperon irti pienoismallista, kun huomasin, että siinä luki "saa leikkiä". Kiva juttu!

Taaperoa ei tahtonut millään saada ulos kirkosta. Tavallaan olen aika ylpeä, että se viihtyy kirkoissa ja museoissa, koska ne ovat mulle lapsesta saakka olleet rakkaita paikkoja - ja teini ei niille oikein ole lämmennyt. Taapero on ehkä enemmän tullut minuun...

Hiukset näyttävät märkänä likaiselta. Ylimääräinen käsi pelastaa selfien...

Jos joku Lappeenrannassa on muuten löytänyt postauksen alussa taaperon päässä olleen kukkaseppeleen, saa ilmoittautua. Taapero hukkasi sen johonkin Lappeen kirkon ja kauppakeskus Iso-Kristiinan väliin. Yritimme etsiä seppelettä epätoivoisesti, mutta itkuunhan se etsintä päättyi. Joku oli poiminut sen omaan talteensa.

Kauppakeskuksessa kävimme syömässä ja löysimme Punnitse ja säästä-myymälän. Edellisellä viikolla riparilla työkaveri oli tutustuttanut minut Pukka-teehen, joten sitähän piti kantaa kotiin. Lisäksi ostin papu- ja kikhernepastaa. Karppaajalle sopivampaa "makaronia"... on muuten ollut hyvää, sekä tee että pasta!

 Ostosten jälkeen olisin ollut ihan valmis lähtemään kotiin, satoi kuin Esterin hanurista. Ja sade oli sotkenut muutakin kuin mun kampauksen:

Taapero ei kuitenkaan suostunut poistumaan mestoilta ennen kuin linna oli katsastettu. "Me ollaan prinsessoita, me kuulutaan linnaan." Aukoton peruste, pakko taipua...

En ollut hoksannut, että hiekkalinna on ilmainen nähtävyys! Kiva juttu!!!

Toi pikkuörkki oli ihan mun lemppari! <3

Onkohan tämä se 120-kiloinen gay-norppa, josta kuulin radiosta samana aamuna?
Vaikuttaa varusteiden puolesta ihan reilulta tämä jääpallo-ottelu...

Sitten päästiin sinne kappeliin. Olin salaa toivonut, että pääsisin livahtamaan alttarin taakse ja saisin jonkun ottamaan kuvan. Mutta kun paikallinen kollega päivysti kappelissa, niin en sitten uskaltanut...

Ja takaisin maallisempiin aiheisiin...

Vaikka hiekkalinnalla ollessamme vettä ei tullutkaan kovin paljon, olin kokemuksen jälkeen niin märkä ja kylmissäni, että kaipasin kahvia lämmikkeeksi. Menimme siis Wanhaan Makasiiniin, joka sattui olemaan lähellä. Taitaa olla enemmänkin ruokapaikka, mutta ottivat meidät kahville. Minä siis tilasin latten ja ajattelin juuri kysyä, olisiko taaperolle lämmintä kaakaota, kun kuulin tytön oma-aloitteisesti tilaavan mehun ja jäätelön. Toisella meistä ei ilmeisesti ollut kylmä...

Ainoa kerta, kun laskun saaminen on saanut hymyn huulilleni. Tarjoilija toi minulle nimittäin kirjan. Hetken aikaa olin hieman hölmistynyt, mutta kansien väliin oli koverrettu aukko, josta löytyi lasku ja kaksi Marianne-karkkia.

Mitä tästä reissusta opimme? Ennen kuin suunnittelet reissua ulkoilmanähtävyyksiin, ole hyvä ja tarkista säätiedotus!

Missä sinä olet tänä kesänä reissannut? Mikä teki vaikutuksen? Lomailuvinkit jakoon!

xoxo,

minä