Sisustuskarkit

Se aamu alkoi kuin mikä tahansa muukin aamu. Mikään ei viitannut siihen, että rättiväsyneenä ja hermoni menettäneenä vääntäisin vielä keskiyöllä polkkakarkkeja.

Vein lapsen tarhaan, niin kuin joka aamu. Ainoana poikkeuksena se, että pyörähdimme ensin Tokmannilla, sillä kyseinen taapero oli kusaissut tarhatossuilleen tässä päivänä eräänä ja minä olen ollut niin vähän kotona,(kiitos iltaan venyneiden työpäiven ja omien hupimenojen, kuten bloggaajatapaamisen) että en ole ehtinyt pyörittää pesukonetta. Niinpä kävimme ostamassa vaihtotossut Tokmannilta.

Siinä Tokmannin eteisessä somisteena oli karkkikeppejä raitamukissa. Ja silloin päässäni alkoi raksuttaa...

Olin edellisenä iltana tuunannut mummon vanhan joulukynttelikön. Jos tuunaamiseksi voi kutsua sitä, että revin ne karmeat muovihavut irti ja liimasin pari teippipalaa tilalle. Halusin tehdä blogipäivityksen kyntteliköstä, mutta yksinään se olisi ehkä ollut vähän karu. Tarvittiin jotain ekstraa... Kuppi karkkikeppejä kynttelikön kanssa voisi toimia somisteena. Ai miten kiva... Mutta kun tuo punainen väri ei oikein ole minua. Mietin, saako karkkikeppejä mustavalkoisena ja päätin palata asiaan paremmalla ajalla.

Menin toimistolle, avasin tietokoneen ja esiin pompsahti Facebook-seinälle Kinuskikissan piparminttukarkkien ohje. Minähän voin itse tehdä mustavalkoiset karkkini! Niinpä lounastauolla hain Purnukasta, torin laidalta, mustaa pastaväriä, Clas Ohlsonilta digitaalisen paistomittarin ja kotimatkalla marketista piparminttuaromia. Kaiken piti olla valmiina ja koska olin jo 17.30 kotona - eli huomattavasti aikaisemmin, kuin muina lähipäivinä - ehtisin tekemään karkkeja. Paitsi että... minulla oli kotona vain 2 desiä sokeria, kun tarvittiin 4 3/4 desiä. En jaksanut enää pukea talvihaalaria taaperolle (inhottavinta talvessa!), joten laitoin teinille viestiä, että hae tullessasi sokeria. Teini oli kotona yhdeksältä. Minulla oli siinä kohtaa sauna päällä, joten sitten kymmeneltä, kun olin saunonut ja taapero oli nukkumassa, pääsin vihdoin karkintekoon.

Kopioin tähän nyt Kinuskikissan ohjeen, mutta eihän se ole varastamista, jos muuttaa yhden ainesosan väriä, eihän?

Tarvitaan siis seuraavat aineet:

Ainekset:
1 ¼ dl vettä
2 dl glukoosisiirappia
4 ¾ dl taloussokeria
25 g voita
2 tl piparminttuaromia
mustaa pastaväriä

Ohjeessa käsketään ensimmäisenä vuorata pelti leivinpaperilla ja öljytä se. Tämän osan kyseenalaistan. En yhtään tajua, miksi massa kaadetaan paperille... eikö olisi vain voinut öljytä jonkun kulhon? Karkkimassa tarttuu nimittäin leivinpaperiin kiinni ja teinin kanssa revimme paperin riekaleille massaa irroitellessamme.

Sitten mitataan glukoosisiirappi ja vesi kattilaan ja kaadetaan sokeri kattilan keskelle niin, että se ei kosketa reunoja. Varovasti sekoitellen kuumennetaan kiehuvaksi ja sitten ei enää sekoitellakaan, vaan odotetaan, että digimittari näyttää 130 astetta.

Näyttää sammakonkudulta?

Lämpeneminen kesti yllättävän kauan. Kun lämpötila saavutetaan, ota kattila pois liedeltä ja lisää voi ja piparminttuaromi.

Sitten seuraa ärsyttävin osio. Kaada massa leivinpaperille ja jäähdyttele sitä lastalla kääntelemällä, pidä massa koko ajan liikkeessä. Ihan helppo homma varmaan, mutta kun se tarttuili kiinni siihen paperiin ja jos otit kädet avuksi massa tarttui käsiin, etkä enää voinut koskea lastaan. Lopulta teini tuli kääntelemään lastaa ja minä keräsin käsin massaa irti paperista.

Sitten sitä muokkaillaan piiiitkään, kunnes massa on valmista leivottavaksi. Venytä, venytä! Kädet olivat jo ihan kipeät ennen kuin luovutin ja päätin, että nyt muotoillaan karkkeja.


Yritin värjätä noin neljänneksen massasta mustaksi pastavärillä, mutta mustaa massaa tuli vähän liikaa. Viimeisissä tangoissa oli enemmän mustaa, kuin valkoista. Liekö syy huonon matikkapään joka minulla todistetusti on. (Linkin takaa löytyvästä artikkelista voimme ainakin oppia, ettei kannata yrittää heittää vitsiä, jollei ole ehdottoman varma, että kaikki läsnäolevat ymmärtävät huumoriasi. Mutta eipä siinä, kiva otsikko. Ja olen hirveän ylpeä siitä, että se tulee ensimmäisten tulosten joukossa, kun googlettaa nimeni!)

Leivo pieni pötkö valkoista massaa kerrallaan ja liitä siihen ohuempi pötkylä mustaa (siellä Kinuskikissalla on vaihekuvia). Kieritä korkkiruuville, Taita ja kierrä uudelleen. Muotoile kepeiksi. Minä leikkasin massaa veitsellä. Kissalla on hienot sakset sitä varten. Ihan hyvä tuli veitselläkin.

Jätä kuivumaan.

 Noin. Katsokaa, minkä määrän vaivaa näin esitelläkseni mun teippituunatun joulukynttelikön!

Siellä se on...

Nyt on sisustuskarkkeja. Musta tuntuu multa!

xoxo,

minä

 

PS. Tänään tuotiin uudet tossut pissaisena kotiin...