Sydämellisiä herkkuja (eli ystävänpäivä näön vuoksi)

Tässä postauksessa tulee pariin söpöilyherkkuun vinkkejä. Ja sitä ennen kaakatusta mun ystävänpäivästäni. Kelaa loppuun, jos olet kiinnostunut vain herkuista.

Puolustusvoimat hankaloittivat taas mun elämääni ja riistivät minulta mahdollisuuden viettää romanttista ystävänpäivää yhdessä isännän kanssa. Niinpä pakkasin isännälle ystävänpäivälahjaksi vähän viihdykettä mukaan metsään: irtokarkkeja, niitä sydämen mallisia sipsejä, limuja ja Marvelin sarjakuvia, joita olin taas haalinut antikvariaatista. Lisäksi piirsin Illustratorilla ystävänpäiväkortin. Kortissa komeilivat isännän lempihahmot, jotka sattumoisin sattuvat olemaan taistelupari keskenään... mutta niin olemme mekin isännän kanssa. :D

Wolverine <3 Deadpool?

Luulin taas, että mulla oli ihan kiva ystävänpäivälahja poissaolevalle isännälle, mutta hänenpä piti jälleen lähteä keulimaan! Sain kännykkääni tekstarin, että isäntä oli ostanut minulle museokortin! Vitsi, miten ihana lahja! <3 Kyyneleet kohosivat silmiin.

Minä olin jo tätä ennen ostanut kotiin kaikkea ystävänpäiväoheiskrääsää, vaikka tiesin olevani yksin siihen saakka, kunnes napero illalla palaisi isovanhemmilta. Siis karkkeja talon täydeltä, vaikka itse en niitä edes syö.

Sokerisydän

Keskityin sitten vaan syömään namuja silmilläni ja ihailemaan itselleni ostamia tulppaneita.

Herkku, jota minäkin (vähän) sain nauttia, ovat sydänvartaat:

Viinirypäle ei todellakaan ole mikään karppiruoka, se on muistaakseni 98-prosenttisesti hiilihydraattia...

Sydänvartaat ovat maailman simppelein herkku, mutta ne ovat silti näyttäviä. Viinirypäleet halkaistaan 45-asteen kulmassa (niin kuin salamit Haisuli-kakussa, ks. täältä). Toinen puolisko käännetään toisin päin ja palaset yhdistetään tikulla. Sitä näyttävämpiä sydämiä saat, mitä isompia viinirypäleitä onnistut löytämään. Prismassa oli tällaisia surkeita pikku-rusinoita...

Ystävänpäivävimma ei suinkaan loppunut tähän, vaan jatkoin cookie popsien saralla. Nämä vadelma-kaura-keksitikkarit syntyivät niistä aineksista, mitä kotona oli.

Vadelma-kaura cookiepopsit

  • 300g kaurakeksejä
  • 200g Viola vadelmatuorejuustoa
  • 1 rkl vadelmahilloa (tämä siksi, että sen verran sitä jäi laskiaispullista purkin pohjalle... olisin laittanut enemmän, jos olisi ollut)
  • Pussi violetteja candy meltsejä + valkosuklaata (voit korvata meltsit kokonaan valkosuklaalla)
  • tikkaritikkuja tai jätskitikkuja
  • erilaisia strösseleitä
  1. Jauha kaurakeksit hienoksi muruksi. Sekoita joukkoon tuorejuusto ja hillo. (Vadelma ei jäänyt juurikaan maistumaan, hilloa saa siis varmasti laittaa reilummin!)
  2. Pyörittele palloiksi, iske tikku kiinni ja lyö tikkarit pakastimeen jäätymään. Tikkaritikulla varustetut pallot voi jättää vähän pienemmiksi. Iso jätskitikku vaatii massaa ympärilleen...
  3. Sulata Candy Meltsit tai valkosuklaa korkeassa ja kapeassa mukissa (lattemuki?) mikron sulatuksella. Varo polttamasta! Voit toki sulattaa ne myös vesihauteessa, mutta varo silloin, että sekaan ei joudu yhtään vettä. Pienikin pisara pilaa koko suklaamassan. Voit halutessasi sekoittaa candymeltsejä ja valkosuklaata keskenään. Tällöin meltsien väri haalenee. Maun puolesta suosittelen Pandan vadelmamuru-valkosuklaata näihin, mutta ulkonäön puolesta en. Murut jättävät epätasaisen pinnan tikkariin. Valintojen maailma...
  4. Dippaa tikkarin pallo-osa sulaan suklaaseen ja dippaa sen pää strösseleissä ennen kuin se kuivahtaa. Laita kuivumaan pystyyn. (Minä olen ratkaissut tämän astialla, jonka pohjalla on sokeria, jossa tikku pysyy pystyssä)
  5. Laita jääkaappiin odottamaan tarjoilemista.

Minä tein toisen sovelluksen näistä kakkutikkareista ja esittelen sen myöhemmin. Niistä tuli omasta mielestäni niin huikeita, että hykertelin itsekseni... Eli pysykää kuulolla. Minä en todellakaan ole mitenkään siisti näiden tekemisessä. Vähän epätasaisia möllysköjä ovat kaikki tikkarit. Mutta epätäydellinen ihminen ne tekikin rakkailleen...

Kun palasin koulusta kotiin, olin vielä saanut postilaatikkoon ihanan yllätyksen. Kaiken kaikkiaan ihana päivä - ja se vaan parani, kun sain pikkuiseni kotiin ja pääsin hukuttamaan hänet sokeriin!

 

Ystävällisin terveisin!

xoxo,

minä