Treffit Helsingissä (menovinkkejä parisuhteeseen)

Viime vuonna me isännän kanssa keksittiin ilmeisesti samanaikaisesti yhteinen tekeminen lahjaideana. Minä hankin isännälle lahjaksi "laskettelu"reissun Tahkolle (yhtään laskettelua ei tapahtunut...) ja isäntä antoi aivan överin lahjan: liput Unkarin F1-kisaan. (Juttua siitä muun muassa täällä...) (Isännältähän näitä on nähty ennenkin, käskin sen viedä mut treffeille - ja se lennätti minut Auschwitziin!)

No ihan saman tason lahjoihin ei sattuneista syistä tänä vuonna ollut varaa... mutta yhteisen tekemisen perintöä halusin pitää yllä. Niinpä joululahjaksi järkkäsin isännälle treffit Helsinkiin. Jotain toiminnallista oli isännällä toiveissa ja sillä mentiin.

Aluksi menimme Salmisaaren liikuntakeskukseen. Siellä olisi sitä toimintaa vaikka millä mitalla. Kaikkea seinäkiipeilystä hohtokeilaukseen ja biitsilentopalloon. Minä olin kuitenkin valinnut meille aktiviteeteiksi Megazonen eli Lasersodan ja Prison Island seikkailun. Sanottakoon, että ensimmäinen seikkailu oli löytää ulos parkkihallista... se oli meidän duolle yllättävän haastavaa!

Megazone

Ikävä kyllä sodassa ei kerkeä valokuvaamaan... Niinpä ainoa kuva Megazonesta on tämä liivien pukemisen jälkeen otettu selfie.

Lasersodassahan saadaan siis päälle laserliivi ja käteen ase. Tarkoituksena on osua muun väristen pelaajien liiveissä ja aseissa oleviin vastaanottimiin - ja tuhota vihollisten tukikohdat. Vaikka pelissä ei saa juosta, niin pakko myöntää, että saan siinä kyllä hien päälle... ehkä hieman sääntöjen rajamailla. Lasersota on aivan älyttömän hauskaa ajanvietettä, ainakin tällaisille kilpailunhaluisille yksilöille. Mun tarkoituksena oli päihittää isäntä, mutta harmillisesti olin sen yhden ratkaisevan sijan häntä perässä molemmilla kierroksilla. Mutta kai ammattisotilaan kuuluukin päihittää pappi?

Pelaajalistan kärkipäässä oltiin kuitenkin molemmat molemmilla kierroksilla. Itse asiassa olisin toivonut, että olisin päässyt eri joukkueeseen isännän kanssa, että olisin päässyt ampumaan sitä. (Näin ratkotaan patoutumia parisuhteessa?) Mutta samaan joukkueeseen sitten laittoivat. Pelin päätteeksi saa tulosteen omasta suorituksestaan, josta voi vilkaista ketä ampui ja mihin, ja kuka sai sinut hengiltä useimmiten.

Kahden Megazone-kierroksen jälkeen siirrytiin kahville ja samassa kerroksessa olevaan Prison Islandiin.

Prison Island

Ikinä aiemmin en ole ollut Prison Islandissa, enkä oikein tiennyt mitä odottaa. Tämä oli kuitenkin aivan huikean hauskaa! Vaikka aluksi on pakko sanoa, että kahden hengen treffeille tämä on sikäli huono valinta, että monet seikkailun huoneista vaativat 3 osallistujaa onnistuakseen. Tuonne on siis mentävä seuraavan kerran teinillä vahvistettuna!

Aluksi joukkueelle piti keksiä nimi. Lukuisista ehdotuksista isäntä ei hyväksynyt mitään, kunnes sitten suostui olemaan Team Lentävä Sirkkeli. Tiiminimi näkyy pisteluettelossa pelin ajan ja hyvällä tsägällä jää hi-score listallekin.

Itse pelistä ei taaskaan ole kuvia, mutta Prison Islandilla on siis erilaisia huoneita, joissa vietetään noin minuutti. Siellä selvitetään erityyppisiä tehtäviä, jotka saattavat vaatia hoksaamista, matikkapäätä, ketteryyttä, tarkkuutta, nopeutta, jne. Meille sanottiin, että täysiä pisteitä meidän ei ole mahdollisuutta kaikista huoneista saada, sillä meitä on vain 2, mutta voisimme silti mennä kaikkiin huoneisiin ja saada osan pistesaalista niisä. Yhdestä kolmea henkeä vaativasta huoneesta onnistuimme kuitenkin saamaan täydet pisteet, koska isäntä on yllättävän ketterä ja ulottuva. Toisin kuin tämä toinen puoliskonsa. Mun suuri ylpeyden aiheeni puolestaan on, että huoneissa, joissa ei saanut koskea lattiaan, onnistuin roikottamaan ruhoni olemattomien käsieni varassa monkey barseja pitkin huoneiden poikki. Tosin mun oikea olkavarsi on sen jälkeen ollut niin kipeä. etten pysty itse edes riisumaan (olisiko aika mennä lääkäriin?).

Oltiin melko hengästyneitä, kun meidän tuntimme seikkailussa oli ohi. Harmittamaan jäi se, että kahden hengen joukkueen pisteet eivät olleet vertailukelpoisia isompia joukkueita vastaan. Koska mennään uudestaan???

Hotelli Grand Marina

Urheilun jälkeen menimme suihkuun ja vaihtamaan jumppatrikoot iltavaatteisiin hotellille. Etsiessäni halpaa hotellia keskustasta, parhaan vaihtoehdon tarjosi Scandic Grand Marina. Se oli samaa hintaluokkaa omppohotellin kanssa, joten valinta oli helppo, kun tähän kuitenkin kuului aamupala ja sijainti oli parempi. Suuntasimme siis Katajanokalle!

Loppiaisviikon tunnelmissa...

Hotelli oli muuten kiva, mutta paljon mainostetulla aamiaisella oli koko ajan ruoka loppu ja jonot olivat karmeat. Tätä saattoi edesauttaa se, että Venäjällä taisi olla loma-aika ja hotelli oli aivan täynnä venäläisiä vieraita.

Minusta parasta hotellissa oli kylpyamme. Olin varautunut kylpyvaahdon ja skumppapullon kera. Ja ostin vielä sisustuslehden, niin että kun isäntä kyllästyi yhdessä kylpemiseen, lilluin vielä ammeessa lehteni kanssa.

Aamiaisen uunijuurekset olivat positiivinen yllätys - kun niitä onnistui saamaan!
Love is in the air...

Ravintola Cantina West

Mietin ravintolaa valitessa, että onko reilua hankkia toiselle joululahjaksi ruokailu omassa lempiravintolassani... Ihan sama. Kai sieltä syötävää löytyisi! Eikä tuo isäntäkään sitten valittanut.

Tarkoitus oli syödä kolmen ruokalajin illallinen. Mutta todellisuudessa vatsan vetoisuus loppui molemmilta ennen jälkiruokaa. Tiesin heti, että haluaisin alkupalaksi nachoja juustokastikkeella, sillä Cantina Westin juustokastike on ihan järjettömän hyvää! Isäntä puolestaan tilasi sipulirenkaita ja uppopaistetuja jalapenoja. Sovimme, että söisimme annokset puokkia. Ihanan romanttista... melkein kuin Kaunottaressa ja Kulkurissa... :D

Itse asiassa mulle olisi riittänyt jo pelkkä alkuruoka nälän taittamiseen mutta tilasin sitten vielä fajitakset Halloumilla pääruoaksi ja isäntä söi hampparin. Mulla jäi varmaan ekaa kertaa koskaan ruoka kesken, kun en vain jaksanut ahtaa kaikkea itseeni. (Tässä jo näppärimmät huomasivat, että ei paljon karpattu...) Jälkiruoka vaihtui sitten kahvikupilliseen.

Lyllersimme läpi jouluisesti valaistun kaupungin takaisin hotellille.

Helsinki yöllä

Miten sitä ei päiväsaikaan pysähdy ihailemaan Helsingin arkkitehtuuria ja kauneutta. Kun kaupat ovat sulkeneet ovensa sille on aikaa. Ja iltavalaistuksessaan kaupunki vasta kaunis onkin!

Ei kutsunut Sauli kahville...

 

Mun ens vuoden joulukuusi?

Ja sama aamulla...

Miksi nämä otukset eivät ole tajunneet lentää etelään?
Niin tyhmää, että se on hauskaa...

Tästä jatkoimme Ateneumiin tutustumaan Ankallisgallerian aarteisiin... mutta se on ihan toinen juttu se.

Mitä pukki toi teille?

xoxo,

minä