Vastasyntyneen valokuvaus

Kaikki kuvat: Aino-Kaisa Leskinen

Miksi, oi miksi, en ole tajunnut kuvauttaa mun isompia lapsia vastasyntyneenä? Enkä varmaan olisi tajunnut kuvauttaa pikku-ukkoakaan, ellei naapurini Aino-Kaisa olisi ehdottanut, että voisi tulla meille kuvaamaan. Milloin ihminen olisi kauniimpi, kuin vastasyntyneenä? Noita pieniä varpaita ja nenännyppylää voisi tuijottaa ikuisuuden, mutta aivan liian nopeasti ne kasvavat. Ja nopeasti sitä myös unohtaa, miten pieniä ja suloisia vastasyntyneet ovat. Nyt minulla on ihania valokuvia, joita tuijotella sitten, kun pikku-ukko on finninaamainen teini, eikä enää halua äidin kainaloon. Vielä kun saisi tallennettua tuon vauvan tuoksun!

Olen aina ihaillut Aino-Kaisan ottamia kuvia. Hän saa niihin niin kauniit värit. Kun minä otan pikku-ukosta kuvia, rääpäle näyttää ihan punaiselta tai keltaiselta niissä. Ihanaa saada tällaisia "ihmisen värisiä" kuvia.  Kuvauspäivän aamuna en oikein tiennyt, miten minun olisi pitänyt kuvaukseen varautua. Olin huolissani siitä, riittäisikö meillä valo kuvien ottamiseen, meillä kun on matalat ikkunat ja sisutuksessa suosin himmeitä valoja. Siksi en saa oikein hyviä kuvia kodistanikaan.

Kaikki huolet olivat kuitenkin turhia. Aino-Kaisa saapui mukanaan rekvisiittaa ja taustakangas telineineen. Ja meiltäkin löytyi kohta, jossa lisävaloa ei kaivattu. Kaikki muu kuvauksissa käytetty oli Aino-Kaisan tuomaa paitsi pesukarhupipo, jonka ihana anoppini lähetti pikku-ukolle... ja itse vauva tietenkin.

Pesukarhu on meidän perheen toteemieläin :D

Mitä kuvauspäivään tulee, niin on kyllä pakko ihailla, miten rautaisella otteella Aino-Kaisa käsitteli meidän pikku-ukkoa! Rääpäleellä on kovasti vatsavaivoja ja kuvauksissakin vatsaa kipristi. Aino-Kaisa sai kuitenkin ukon heti rauhoittumaan. Katsoin vähän kateellisena, itse kun en tuossa onnistu läheskään yhtä nopeasti.

Koen nyt myös uudenlaista arvostusta kaikkia vauvakuvaajia kohtaan. Vaatii kyllä pitkää pinnaa asetella vauva varusteineen kuvaa varten, koska se saattaa koska tahansa säpsähtää ja huitaista asetelman pilalle. Sitten vain aloitetaan alusta...

Tästä lähtee mähinä... Tämä nyrpistyskuva on ehkä lempparini!

Nuo vaahteranlehdet olivat minusta Aino-Kaisalta mahtava idea. Ne kertovat siitä, mihin vuodenaikaan tämä pikkuinen syliimme tipahti.

Tähän mennessä kaikki seinillämme olevat kuvat ovat mustavalkokuvia, mutta nyt mun täytyy ehkä tehdä poikkeus ja kehystää myös värillisiä kuvia! Nämä ovat vaan niin ihania! Haluaisin myös kehystää ehkä ne kaikki. Täytynee tehdä kuitenkin jotain valintaa, ettei lopu seinäpinta-ala kesken...

Muita Aino-Kaisan ottamia valokuvia pääset kurkkimaan täältä. Hänellä on myös aivan ihana sisustus- ja lifestyleblogi, joka puolestaan löytyy täältä. Kiva kun pääsee kurkkimaan, mitä naapurissa tapahtuu! :D

Maailman ihanimmat varpaat! <3

Nyt on maailman suloisimmasta olennosta arvoisiaan kuvia, suurkiitos Aino-Kaisa!

 

xoxo,

minä