RIPSIENPIDENNYKSISTÄ LUOPUMINEN + VINKKI HYVÄSTÄ RIPSIVÄRISTÄ

Te, jotka ootte seurailleet mun elämää tämän blogin kautta jo pidemmän aikaa, tiedättekin varmasti jo, että mulla on ollut ripsienpidennykset 15-vuotiaasta asti. Alussa mulla oli klassiset pidennykset ja nyt viimeiset about kaksi vuotta (?) oon elänyt volyymiripsienpidennysten kanssa, koska niitä ensimmäisen kerran testattuani ihastuin heti. Vuosien aikana on ollut enemmän ja vähemmän taukoja, mutta oon ollut täysin riippuvainen pidennyksistä ja kuukausienkin taukojen jälkeen oon aina halunnut hankkia ne takaisin.

Vuosien aikana oon kolunnut läpi ainakin kahdeksan eri tekijää, joista kahdesta muodostui mun omia lemppareita. Oon kuitenkin myös törmännyt tilanteisiin, joissa lopputulos ei ole muuten vaan miellyttänyt omaa silmääni tai kyseisen tekijän laittamat ripsienpidennykset ovat vahingoittaneet jopa omia ripsiäni. Onneksi kuitenkin jälkimmäisessä tilanteessa asian ymmärsi heti ja tajusin mennä seuraavaksi tekijälle, joka pystyi korjaamaan tilanteen ennen sen suurempia vaurioita. Fakta on kuitenkin se, että pidennykset eivät vahingoita omia ripsiä, jos ne on laitettu hyvin ja ammattilaisen toimesta. 

                                                (Kuva syksyltä 2015) 

Jo marraskuussa aloin vakavasti miettimään mun ja ripsienpidennysten ''suhdetta'': Miksi koen ne itselleni niin tärkeiksi, jopa välttämättömäksi, vaikka kyse on niinkin pienestä asiasta, kuin ripset? Jollain tapaa olen näiden vuosien aikana jäänyt niihin niin pahasti koukkuun, etten taukojen aikana ole tuntenut itseäni olleenkaan omaksi itsekseni ja olo ulkonäköni suhteen ilman räpsyjä on tuntunut ajoittain tosi epävarmalta. Niihin vain juurtuu niin kovasti kiinni, että ne tuntui olevan ihan kuin osa minua. Tiedän kuulostavani pinnalliselta, mutta uskon, että ripsienpidennyksiä edes hetken kokeilleet voivat samaistua.. Vaikka päässäni pyöri jo marraskuussa tällaisia ajatuksia, päätin silti mennä vielä huoltoon. 

Joulukuun alussa tein päätöksen ripsistä luopumisesta, enkä ollut ikinä ennen aikaisimmilla kerroilla ollut päätöksestäni niin innoissani :-D Annoin kuitujen tippua itsestään ja loput sinnikkäät yksilöt kävin poistattamassa viimeisimmällä ripsienlaittajallani. Samalla kertaa värjättiin mun omat ripset ja olin supertyytyväinen kosmetologilta kotiin lähtiessäni! 

Nyt mä oon ollut melkein kuukauden ilman pidennyksiä. Vaikka ripsienpidennykset ovat hyvin tehtyinä kauniit ja ihanat arjen helpottajat, oon ollut tosi iloinen niistä luopumisesta! On ihanaa, kun saa hieroa silmiä ihan vapaasti, eikä tarvitse miettiä milloin taas kannattaisi mennä huoltoon, jotta ripset ovat kunnossa tärkeitä tapahtumia tai muita juttuja varten. Ja tottakai myös rahan säästyminen on hyvä juttu, sillä eihän varsinkaan volyymiripsien ylläpito ole mitään halpaa hommaa ja näin opiskelijana saman rahan saa uppoamaan kyllä helposti muuhunkin. Jotenkin pitkästä aikaa tuntuu oikeesti hyvältä olla ilman mitään ylimääräisiä pidennyksiä. En tiedä mitä mun pään sisällä on tapahtunut, mutta en koe jotenkaan enää tarpeelliseksi olla kellon ympäri laitetun näköinen (pidennysten ansiosta), vaan on kiva olla välillä myös luonnollisemmassa tilassa, jos noin voi sanoa, haha...

Siitä lähtien, kun ylipäätään oon ruvennut meikkaamaan, eli about yläasteikäisestä asti, mulla on aina ollut sama ongelma, nimittäin mulle täydellisen ripsarin löytäminen. Jokaisen kokeilun jälkeen jokin asia on ollut pielessä; milloin ripsarit on olleet poskella tai yläluomissa päivän edetessä, milloin taas ripset eivät ole pysyneet taivutettuina kovinkaan kauaa ja milloin taas esimerkiksi ripsarin koostumus on ollut järkyttävän paakkuista... Tämä ongelma oli ainoa asia, joka mua tällä kertaa hirvitti pidennyksistä luopumisessa. 

Puhuin ripsariongelmastani ystäväni kanssa hänen ollessa vielä Ranskassa joulukuun alussa. Hänelle oli suositeltu hetki sitten Too faced merkin Better than sex ripsiväriä, jota saa mm. Sephorasta. Noh, tutkitiin sitten netistä vähän arvosteluja ja katsottiin parit Youtubevideot kyseisestä tuotteesta. Kyseinen ripsiväri vaikutti tosi lupaavalta ja kaikenlisäksi reilun 20 euron hintakaan ei ollut todellakaan paha, joten Tuuli kävikin sitten hakemassa meille omamme Sephorasta. Reilun viikon päästä siitä neiti saapui vihdoin takaisin Suomeen ja mä sain omani kokeiluun.

Pakko myöntää, että tuon harjan nähdessäni olo oli vähän epävarma. mutta kokeiltuani tykästyin tähän kyllä heti ensimmäisellä kerralla!! Vaikka mun ripset ei ilman ripsariaakaan ole mistään lyhyimmästä päästä, tällä niistä tulee vielä pidemmät. Lisäksi ainakin tällä vedenkestävällä versiolla ripset pysyy hyvin taivutettuna, eikä väri leviä epätoivotuille paikoille. Mulla ei valitettavasti tähän hätään oo kuvaa lopputuloksesta, mutta jos jotakuta kiinnostaa tuote enemmänkin, suosittelen tutustumaan siihen vaikkapa juurikin Youtuben maailmassa. Tällä ripsarilla mennään varmasti vielä pitkään! 

En vielä osaa sanoa, ovatko nämä ihan lopulliset hyvästit ripsienpidennyksille, mutta jollain tapaa mä todella toivon niin ja tällä hetkellä jopa uskon sen olevan mahdollista. En ainakaan haluaisi ajaa itseäni enää samaan riippuvuusrumbaan, sillä tunnen oloni hyväksi nyt näinkin. Saa nähdä, miten käy :-)

Tällaista kauneushöpinää tänään. Kommentoikaa ihmeessä, jos teillä on jotain omia kokemuksia ripsienpidennyksistä luopumisesta tai vaikkapa tuosta ripsiväristä!