MM-huumaa ja luontoretkeilyä

Viikonloppu alkaa olla pikkuhiljaa taputeltu ja tässä vaiheessa sunnutai-iltaa on vielä pakko tulla tänne blogin puolelle fiilistelemään kuinka hieno ja mieleenpainuva se olikaan.

Olin eilen ensimmäistä kertaa ikinä katsomassa hiihtokisoja ihan livenä, enkä mitä tahansa hiihtokisoja, vaan Lahdessa järjestettyjä pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisoja. Kisatunnelmissa on tullut oltua enemmän tai vähemmän jo viime keskiviikosta lähtien, jolloin kisat starttasivat, mutta eilen vasta pääsin ensimmäistä kertaa paikan päälle seuraamaan livenä itse urheilusuorituksia. Vuorossa olivat naisten 30 km maastohiihto ja mäkihypyn joukkuemäki.

Iloinen karnevaalitunnelma on ollut havaittavissa koko kaupungissa katuja, kauppoja ja ravintoloita myöten, mutta eilen itse kisapaikalla meininki nousi ihan uudelle tasolle. Huh huh. Ihan uskomattoman hieno tapahtuma kaikin puolin. Vaikkei mitaleja tullutkaan, niin yleisön kannustus, läsnäolo, iloinen mieli ja suuren urheilujuhlan riemu olivat käsinkosketeltavia. Kisapäivä huipentui vielä illalla mäkikisan jälkeen upeimpaan ilotulitukseen mitä olen koskaan nähnyt. Minusta taisi tulla hiihtofani kerta heitolla.

Viikonloppu jatkui tänään ulkoiluretkellä Lapakiston luonnonsuojelualueelle. Suomen kevättalven sää antoi ihan parastaan; pari astetta pakkasta ja kirkas auringonpaiste houkuttivat pakkaamaan rekieväät mukaan ja suuntaamaan parinkymmenen minuutin automatkan päähän nauttimaan luonnosta ja kevään ensimmäisistä lämmittävistä auringonsäteistä.

Näihin kuviin ja tunnelmiin, ihanaa ja aurinokoista alkavaa viikkoa kaikille!