Alkuraskaus

Kolmas raskaus on ollut erilainen kuin aikaisemmat kaksi. Ensimmäisen raskauden koen olleen helpoin. Kaksosraskaus oli alkussa raskas kaikkine pahoinvointeineen. Kolmas muistutti alussa hyvin pitkälle edellistä tuplaraskausta pahoinvoinnin vuoksi. Olo oli vain kamalampi. Oksentelu oli holtitonta ja rajua. Olin työstä poissa pari viikkoa, jotta sain voinnin rauhoittumaan. Pyynnöistä huolimatta en pahoinvoinnin estolääkettä saanut vaan sairauslomaa ja lepoa. Kehoitettiin syömään tiheästi ja välttämään huonoa oloa aiheuttavia asioita.

Tiheään syöminen, lepo tai ruoka-aineiden välttäminen ei tuonut merkittävää helpotusta oloon. Vointi oli huono, teinpä oikeastaan mitä tahansa. Lopputulos oli kuitenkin, että 14. viikon alkaessa pahoinvointi päättyi kuin seinään. Onneksi! Olen hyvin kiitollinen oksentelun päättymisestä, vaikkakin takaraivossa piru huuteli ilkeyksiään. "Uutena" oireena sain seurakseni liitoskivut. Tuntuu oudolta, että kivut alkoivat jo nyt, kun aikaisemmissa raskauksissa viikkoja on ollut paljon enemmän.. Ou well, näillä mennään. Onneksi kivut eivät ole kovia, lähinnä epämiellyttäviä ja iltaa kohti voimistuvia, etenkin jos olen joutunut istumaan päivällä liikaa.

Toisella kolmanneksella siis ollaan ja eletään hehkeää keskiraskautta :D Hehkeys tosin on jäänyt pitkittyneen flunssan jalkoihin. Jännityksellä odotan jolukuun puolivälissä olevaa toista ultraääntä, josko sieltä selviäisi odotellaako Pirkkoa vai Pekkaa (vaikkei se ultran tärkein pointi olekaan).

Ihanaa tiistaita!