Mitenkäs se imetys?

Olen ollut onnekas kun imetys on onnistunut aina helposti ja ongelmitta. Esikoisen kanssa maitoa riitti ja pakastin täyttyi maidosta. Meidän maitotaival kesti 1v 3kk. Mietin taannoin, miksi imetys loppui kunnes tajusin olleeni jo puolivälissä raskautta kaksosista. Ehkäpä se selittää jotain.. Kaksosten kanssa maitoa riitti, mutta en saanut koskaan purettua sairaalassa aloitettuja (valtavan suuria määriä) lisämaitoa. Heillä meni korvike lähes koko ajan ja päätin lopettaa imetyksen kaksosten ollessa 7kk. Koin ettei aika riittänyt imetyksen intensiiviselle imetykselle alle 2v taaperon touhutessa vieressä. Esikoisen imetykseen olen tyytyväinen. Imetys oli meidän juttu ja molemmat nautimme siitä. Kaksosten kanssa koin jonkinlaisen imetyspettymyksen kun aika ja voimavarat eivät riittäneet samaan kuin esikoisen kanssa.

Kuopuksen imetystaival on ollut eheyttävä ja olen saanut käsiteltyä kaksosten aikaisen imetyspettymyksen. Olen ymmärtänyt tehneeni parhaani tilanteeseen nähden ja se riittää. Kuopuksen imetys muistuttaa paljon esikoisen imetystä. Se on onnistunut helposti ja on ollut todella vaivatonta. Imetys ei ole kahlinnut minua kotiin vaan olemme voineet kulkea lasten kanssa kaupungilla ja puistoissa huoletta. Minulla oli ajatuksena täysimettää WHO:n suositusten mukaisesti 6kk ikään, mutta aloitimme kiinteät 5kk täysimetyksen jälkeen. Poika oli hyvin kiinnostunut ruuasta ja koska kiinteiden aloituksen valmiudet täyttyivät. Ajattelin, että on tyhmää pitää itsepintaisesti kiinni omasta tavoitteestani.

Olavi on ollut oikeastaan aina hyvä syömään ja hänelle on kelvannut lähes mikä ruoka tahansa. Tein alkuun soseet itse, mutta en osannut maustaa niitä kun ruoka tuli suusta ulos yhtä nopeaan kuin sinne lusikalla työnsä. Kaupan valmisruoka kelpasi ja sillä linjalla mentiin. Hävettääkö? No ei. Pääsimme Luomuruoka testiryhmään ja luomuruoka onkin ollut meidän valinta valmisruuasta. Olavin kasvaessa aloin antaa samaa ruokaa kuin meidän ruoka, toki ruuasta riippuen. Olavi on pian 11 kuukautta ja hän syö pääasiassa meidän kanssa samaa ruokaa. Toki poikkeuksia on, mutta pääpiirteissään näin. Purkkiruokajakso oli siis todella lyhyt enkä koe sitä huonoksi. Reisussa meillä on aina varalla valmisruokaa, jota annetaan kun tilanne sen vaatii.

Yöimetykset lopetettiin Olavin ollessa hieman alle 10 kuukautta.

Toisilla imetys hankaloituu tai loppuu kun lapsi saa ensimmäisiä hampaita. Meillä hampaat eivät ole tuoneet sen erikoisempaa muutosta imetykseen. Kyllä meilläkin hampaita on vähän kokeiltu. Mutta lapsi osasi nopeasti yhdistä, että rinta lähtee mikäli terottaa hampaitaan äitiin. Onneksi tämä ikävä tapa loppui ennen kuin alkoikaan kunnolla. Nykyään vahinko nippasuja sattuu lähinnä väsyneenä.

Imetyksen soveliaasta pituudesta on jokaisella oma käsityksensä. Minä ajattelin, että imetän rauhassa siihen asti kun tuntuu. Ensimmäinen virstanpylväs on vuosi, katsotaan sitten lisää. Mun mielestä imetys on luonnollista ja kuuluu vauva- ja pikkulapsi arkeen. En voisi kuvitella päättäväni imetystä kun lapsi täyttää 1v vain sen vuoksi ettei jatkaminen olisi soveliasta. Yksi vuotias on vauva, 365 päivää vanha pieni ihminen. Se, osaako lapsi puhua tai kävellä, ei mielestäni vaikuta asiaan, voiko imettää tai onko se sopivaa. Haaveissa on jatkaa imetystä ainakin 1.5v ikään ja sitten katsotaan lisää. Toistaiseksi Olavi on tissipoika ja saa maitonsa jatkossakin vain rinnassa. Lehmänmaitoon ei kosketa vuoden iässä, vaikka suositusten mukaan se olisi mahdollista.