Kolmen kimppa

Kolmen kimppa - vauvauinti, perhekerho ja muskari. Missään niissä meillä ei ole käyty kenenkään kanssa. Muskarimammaa en koskaan löytänyt itsestäni, kun ajatuskin piirissä istuvista äideistä marakassit käsissä lallatellen vauvalle, saa ilkikurisen hymynkareen huulille. Sopii jollekin, ei minulle.

Olen ollut onnekas kun olen saanut lapset samaa tahtia kavereiden kanssa. Samoina vuosina, muutaman päivän tai kuukauden ikäerolla. (Ja oikeesti suunnittelematta :D) Nyt kuopuksen aikaan, on uudet mammakaverit. Kumpaankin porukkaan mahtuu harrastavia äiti-lapsi ryhmiä ja meitä harrastamattomia. En kiinnostunut vauvan kanssa harrastamisesta silloin, nyt siihen ei ole aikaa.  Eikä kyllä mielenkiintoakaan. Perusarki riittää mainiosti. Nyt kun Olavi osaa istua tukevasti, voisimme aloittaa uudelleen uimahallissa käynnin. Kun lapset aloittivat kaksi vuotta sitten päivähoidon, tein 80% työaikaa ja lähes joka perjantaivapaana suuntasimme uimaan. Lapset oppivat todella nopeasti uimahallietiketin ja -säännöt eikä vaaratilanteita ollut.

Se tarvitseeko vauva tai taapero harrastuksia on jokaisen vanhemman arvioitava. Minun mielestäni pikkulapset ei tarvitse harrastuksia. Äiti tarvitsee juttuseuraa, mitä vauvaharrastus onkin -äidille seuraa. Se, että taaperoa juoksutettaisiin päiväkodin päätteeksi kerran tai kaksi harrastamassa "itsenäisesti" puistattaa päätäni. En vaan ymmärrä, miksi yhteinen ilta-aika (mikä muuten on tosi lyhyt aika muutenkin) pitäisi käyttää harrastuksissa juoksuun.

Isommalle lapselle harrastukset ovat parhaimmillaan mukavaa tekemistä ja oppimista. Harrastukset tulisi kuitenkin lähteä lapsesta, vanhempi voi toki ehdottaa vaihtoehtoja, mutta väkisin harrastamista en ymmärrä. Jos isän jääkiekkoura on jäänyt kesken, ei lapsen kuulu korvata sitä. Tai jos äidistä ei tullut voimisteluhuippua, ei lapsen kuulu täyttää äidin unelmaa. Minun mielestäni lapsen harrastuksen tulee olla kivaa ja vapaaehtoista, ei verenmaku suussa ja pakotettuna.

Meillä lapset aloittivat harrastamisen viime kesänä. Esikoinen aloitti kesäuimakoulun ja syksyllä kaikki kolme tyttöä aloittivat luistelukoulun. Luistelu oli tuttua kahdelta talvelta omatoimisesta opettelusta, mutta koettiin luistelukoulu hyvänä. Lapset innostuivat ja ovatkin käyneet kohta syyskauden kokonaan. Luistelua on kerran viikossa, lauantaisin ja määrä on sopiva. Viikolla päiväkodin ja esikoulun jälkeen lapset leikkivät ja ulkoilemme yhdessä. Nautimme perhearjesta.

Mitä mieltä sinä olet, pitääkö vauvojen tai taaperoiden kanssa harrastaa?