(Aasin)siltoja

Like a bridge over... Viime kesänä seisoin kämmenet hikoillen tämän rotkon reunalla. Ernest Hemingway kuvasi Rondan kaupunkia romaanissaan "Kenelle kellot soivat" ja sijoitti siihen Espanjan sisällissodasta tapauksen, jossa Francon kannattajia teloitettiin heittämällä heidät El Tajon rotkoon.

 

Nyt elämä on tarjonnut sitä hektisempää puoltaan, joten hieman viivästyin tämän postauksen kanssa tuosta lupaamastani rytmistä. Täällä kuitenkin taas ollaan, myös jatkossa. :)

Luin muutama päivä sitten nuoresta työttömästä työnhakijasta, joka oli eräänlaisessa opintojen ja elannon etsimisen kierteessä. Hän oli jo ryhtynyt pohtimaan, ettei tule ehkä koskaan saavuttamaan haaveilemaansa omaa kotia tai elintasoa. Haastattelun eräänä sivujuonteena tuli ilmi, kuinka tytön ystävät vinkkasivat hänelle monenlaisista, sisältöä päivään tuovista ilmaisista tapahtumista. 

Olen itse ollut tosi huono hyödyntämään kotikaupunkimme maksullista tai edes ilmaista tapahtumatarjontaa. Kyseessä ei todellakaan ole ollut ylenkatsominen tai väheksyminen, vaan yksinkertaisesti ajan puute. Joo joo, tuntuu selitykseltä, mutta nyt kun elämäntilanne on monesta syystä toinen ja aikaa edes himpun verran enemmän tai joustavammin käytettävissä, olen yrittänyt parantaa tapani myös tällä saralla. 

Näin aasinsiltana kävelin siis keskiviikko-iltana maakuntakirjaston blogi-iltaan. Minulla ei ollut etukäteisodotuksia, joten olin liikkeellä hyvin avoimin ja leppoisin mielen. Ilta osoittautui rennoksi, monenlaisia, hyvin ristiriitaisiakin ajatuksia herättäväksi ja näin tuoreelle bloggarille inspiroivaksi. Erityisesti pidin siitä, kuinka erilaisia nuo kaksi jo pitkään blogannutta, illassa puhunutta henkilöä olivat. Aika kului kuin siivillä, asiat oli relevantteja ja huumori kukki. 

Trashionista tai kierrätysmuodin moniosaaja Outi Pyy (blogi Outi Les Pyy) aloitti bloggaamisen jo vuonna 2007, kun ala oli Suomessa todellakin nuori. Hänellä on blogissaan selkeä teema, kierrätysmuoti ja vaateteollisuus. Pyy ei siis bloggaa itsestään, vaan hänelle erityisen merkityksellisestä asiasta, ehkä jopa tietynlaisesta ideologiasta. Toinen bloggaaja, Spotifyilla työskentelevä Jussi Mäntysaari (Also Sprach Jussi) taas pitää musiikki- ja kirjallisuusaiheista blogiaan ennen kaikkea siitä syystä, että rakastaa kirjoittamista. Blogistiksi ryhtymisen lähtökohdat voivat olla siis hyvin erilaiset.

En referoi teille koko tilaisuuden kulkua, mutta illan päätteksi muotoilin itselleni seuraavat hyvän blogin teesit:

1. Miksi bloggaat? Tämän aikaa vievän harrastuksen aloittamiseen on oltava jokin syy. Toisaalta yhdessä ja samassa blogissa voidaan käsitellä useita eri teemoja. 

2. Kuvien ja sisällön suhde riippuu todella paljon aiheesta. Toimivassa blogissa on sisällöllistä syvyyttä, mutta myös laadukasta visuaalisuutta. Siis go for it, olit joko hyvä kirjoittaja tai kuvaaja.

3. Anna lukijoille ajattelunaihetta ja mahdollisuus kommentointiin. 

4. Pane persoonasi peliin, mutta pohdi, kuinka paljon olet valmis "antamaan" itsestäsi. Herätä tunteita ja fiiliksiä!

5. Varo ylilyöntejä. Muista, mikä on haukkumisen ja oikean kritiikin ero. 

Itse heittäydyin mukaan tähän projektiin, koska kirjoittaminen on ollut minulle aina SE JUTTU, kuten Mäntysaarelle. Ammattibloggaajien neuvot ja vinkit mielessä jatkan tätä uutta harrastustani. Kiitos nyt jo teille, jotka kuljette matkassa.

Ruudun takaa <3 Marinella

 

Mikäli kevätmasennus iskee, muista tämä LinkedInistä löytynyt varteenotettava ohje. Kiitos sille, jolta itse sain tämän muistutuksen. <3