Happea!!!

S.O.S.

Minä haluaisin lakata hengittämästä! Luit aivan oikein. Minä todellakin haluaisin lakata hengittämästä! Mutta en siksi, että olisin vaipunut masennuksen syvään kuiluun ja hautoisin pienessä mielessäni itsetuhoisia ajatuksia vaan siksi, etten haluaisi enää päivääkään täyttää keuhkojani kaikella sillä paskalla (anteeksi ruma ilmaus), jota ilmassa leijuu ja jota en voi välttää, jos aion elää suhteellisen normaalia elämää. Lehti- ja uutisotsikot puhuvat karua kieltään: "WHO: Ilmansaasteet liittyvät joka kahdeksanteen kuolemantapaukseen", "Ilmansaasteet tappavat enemmän kuin HIV ja malaria", "Tutkimus: Ilmansaasteet voivat altistaa valtimoiden kalkkeutumiselle", "Tutkimus: Ilmansaasteet aivoinfarktin aiheuttajien kymmenen kärjessä", "WHO: Maailman tärkein syövän aiheuttaja on hengitysilma", "Unicef: Ilmansaasteet tappavat 600 000 lasta vuosittain", "Ilmansaasteet voivat viedä jopa kaksi vuotta elämästä EU:ssa", "Qualità dell’aria, Torino è la città più inquinata d’Italia (Ilmanlaatu, Torino on Italian saastunein kaupunki)". 

Viime aikoina ilmanlaatu Torinon provinssissa on ollut jälleen kerran huolestuttavan huono. Yksityisautoilua on rajoitettu ja ihmisiä on pahimmillaan kehotettu sulkemaan ikkunat ja pysyttelemään mahdollisuuksien mukaan sisätiloissa. Kauan kestänyt sateeton kausi ja noin viidenkymmenen kilometrin päässä sijaitsevassa Val di Susassa riehuneet, tahallaan sytytetyt metsäpalot ovat huonontaneet ilmanlaatua entisestään. Ilmassa on tuntunut voimakasta savun ja pakokaasujen sekaista katkua. Likaisen harmaasta savusumusta olisi voinut leikata veitsellä tuhteja viipaleita. Olen seurannut päivittäin internetistä asuinalueeni ilmanlaatua. Ilmanlaatuluokkia on kaiken kaikkiaan kymmenen: 

  1. Ottima = Erinomainen
  2. Molto buona= Todella hyvä
  3. Buona = Hyvä
  4. Discreta = Kohtalainen
  5. Accettabile = Hyväksyttävä
  6. Mediocre = Keskinkertainen
  7. Scadente = Huono
  8. Inquinata = Saastunut
  9. Molto inquinata = Hyvin saastunut
  10. Pessima = Ala-arvoinen

Esimerkiksi viime perjantaina Nichelinon ilmanlaatu oli melkein koko päivän huonoa tai saastunutta, keskinkertaista vain muutaman tunnin ajan. Viikonloppuna tilanne parani hieman, muttei antanut siltikään aihetta hurraamiseen. Huoleni omasta, pienen poikani ja koko ihmiskunnan terveydestä ja hyvinvoinnista on oikeutettua ja täysin perusteltua.

Saastecocktail - sen syitä ja seurauksia

Elintasoa, hyvinvointia ja niiden nurjia puolia. Moottoriteillä ja kaduilla tasaisesti mylviviä peltilehmiä. Komeita kärsiään yläilmoihin kurottavia, jättimäisiä teollisuuselefantteja. Lämmitysjärjestelmien tiheää viidakkoa. Otsonia (O3). Typpidioksidia (NO2). Rikkidioksidia (SO2). Hiilimonoksidia (CO). Syvälle hengitystiehyeihin tunkeutuvia hengitettäviä hiukkasia (PM10) ja pienhiukkasia (PM2,5). Silmien, nenän ja nielun limakalvojen ärsytystä. Yskää, nuhaa, hengenahdistusta ja keuhkoputkien supistumista. Allergiaoireita ja yliherkkyyksiä. Myrkytystiloja. Kroonisten sairauksien oireiden pahentumista. Haitallisia vaikutuksia sekä ihmisten terveydelle että ekosysteemeille. En epäile enää hetkeäkään, etteikö ympärivuotinen räkäisen röhäinen käheytenikin johtuisi juuri ilmansaasteista.

Ilman puhtaus ja turvallisuus (ks. tästä turvallisuuteen tai paremminkin turvattomuuteen liittyvä postaukseni) ovat minulle itseisarvoja, vaikka en ole voinut pitää niitä itsestäänselvyyksinä enää aikoihin. Ne ovat elämänlaadun peruspilareita. Olen vapaa, mutta ilmansaasteet ja rikollisuus luovat näkymättömät, pelosta ja huolesta rakennetut kalterit minun ja perheeni ympärille. Siedän nykyistä elinympäristöäni aina vain vähemmän. Se on surullista, koska välitöntä ulospääsyä ei ole näkyvissä. Mutta...

I have a dream

Niin kauan kuin on toivoa, on elämää. Minä haaveilen siitä, että vielä jonakin päivänä saan asua perheineni pienessä, punaisessa hirsitalossa melu-, valo- ja ilmansaasteiden saavuttamattomissa. Avata ikkunan ja täyttää keuhkoni puhtaalla, raikkaalla ilmalla. Nauttia luonnollisesta hämärästä ja rikkumattomasta hiljaisuudesta. Napata omenapuusta hedelmän suoraan suuhuni pelkäämättä, että sen pinnalle on laskeutunut kerros raskasmetalleja. Tuntea oloni turvalliseksi.

Tuota päivää odotellessani yritän toistaa Jovanotti-nimisen italialaisen laulajan sanoituksia kuin mantraa: "Io penso positivo perché son vivo, perché son vivo". "Ajattelen positiivisesti, koska olen elossa, koska olen elossa". Ajattelen positiivisesti myös, koska tällä hetkellä sataa, ja sade parantaa ilmanlaatua ainakin väliaikaisesti. Ja koska syömme tänäänkin terveellistä, hormoneista sekä torjunta- ja säilöntäaineista vapaata ruokaa, eikö niin?