Munakoisoja viiksivalluille eli melanzane da leccarsi i baffi

Isälläni ei ollut tapana kehua äitini kokkauksia. Ei vaikka äitini oli varsin taitava ruoanlaittaja ja leipoja. Sitä ahkerammin hän kehui itse viljelemiään ja keittämiään perunoita: ne olivat melkein jokaisen aterian kruunu! Italialainen kumppanini ei juurikaan muistuta perussuomalaista (perussuomalaisella en viittaa politiikkaan) isääni. Paitsi siinä, että on mies ja siinä, että myös hän kehua retostelee omia keitoksiaan. Harvemmin muiden. Minä saan positiivista palautetta usein vain lypsämällä: "Ti piace?" (Tykkäätkö?), "E' buono?" (Onko hyvää?) tai vähän leipääntyneemmin "Va giù?" (Meneekö kurkusta alas?). Muutamia pieniä kehun tilkkoja saattaa silloin herua. En pidä itseäni niin surkeana kokkina, ettenkö olisi niitä ansainnut.

Munakoisoja viiksivalluille

"Adesso ti faccio delle melanzane da leccarsi i baffi!" (Nyt teen sinulle sellaisia munakoisoja, että nuolet viiksiäsi!), Alessandro sanoo mahtipontisesti aloittaessaan bravuurinumeronsa valmistamisen. Sivuhuomautuksena mainittakoon, että en kuulu (onneksi) niihin naisiin, joilla kasvaa näkyviä haituvia nenän alla. Sanonta "buono da leccarsi i baffi" viittaa tapaan, jolla kissa syötyään nuolee ruoantähteet suupielistään ja viiksistään. Se tarkoittaa, että ruoka on todella herkullista. Myönnetään! Alessandro on kaiken muun hyvän lisäksi myös hyvä ruoanlaittaja, ja hänen munakoisonsa ovat sen verran maukkaita, että viiksien kasvattaminen olisi kyllä ihan paikallaan.

Masterchef elementissään

MELANZANE DA LECCARSI I BAFFI by Alessandro Gnoni

(riittää juuri ja juuri kahdelle hyvällä ruokahalulla ja tilavalla "kuvulla" varustetulle aikuiselle)

● kaksi suurta munakoisoa
● kolme 125 gramman mozzarellaa
● n. 150 - 200 grammaa pekonia
● tölkillinen tomaattimurskaa
● neitsytoliiviöljyä
● pippuria, suolaa, oreganoa

Pese munakoisot ja leikkaa ne reilun puolen sentin paksuisiksi viipaleiksi. Alessandro, herrasmies kun on, ei itketä munakoisoja(kaan), mutta kukin tekee niin kuin parhaaksi näkee.

Mausta tomaattimurska oliiviöljyllä, suolalla, pippurilla ja oreganolla. Kuutioi mozzarella ja pekoni (jos yhtenä palana). Lado munakoisoviipaleet leivinpaperilla vuoratulle pellille ja mausta ne öljyllä ja suolalla. Lisää munakoisojen päälle tomaattimurska, pekoni ja mozzarella. Lirauta päälle vielä vähän öljyä ja laita 180-asteiseen uuniin n. 40 minuutiksi.

Valmista lisukkeeksi vaikkapa raikas salaatti. Ja eikun syömään ja viiksiä nuolemaan!

BUON APPETITO!

Melanzane così buone da leccarsi i baffi!!! Gnam gnam!!!

P.S. Tätä reseptiä voi muuten muokata sen mukaan, mitä jääkaapista kulloinkin löytyy. Yllä olevasta reseptistä poikkeavat variantit ovat ihan yhtä hyviä, jolleivät jopa parempia. Pekonin voi korvata esimerkiksi kinkulla tai nakkisiivuilla ja tomaattimurskan tuoreilla, pieniksi kuutioiduilla tomaateilla. Juustona voi käyttää mitä tahansa kuorrutukseen sopivaa juustoa (emmentalia, parmesaania, kermajuustoa...) tai monen juuston sekoitusta. Koskenlaskijakin voisi sopia yllättävän hyvin. Valkosipulin ystävä lisää joukkoon tietenkin tuoksuvaisen kynnen tai kaksi.