Päivänsankarille

"Sininen ja valkoinen, värit ovat vapauden..."

Olen niin kovin pahoillani, etten päässyt tulemaan syntymäpäiväjuhliisi tänäkään vuonna. Toivon sinun ymmärtävän. En saanut töistä vapaata, matka luoksesi on pitkä ja kallis eikä kaapistani olisi löytynyt mitään tarpeeksi hienoa ja juhlan arvolle sopivaa päällepantavaakaan. Mutta ajattelen sinua lämmöllä, rakkaudella ja rintaa puristavalla kaipauksella vuoden jokaisena päivänä.

"On maista kaikista sittenkin tää synnyinmaa kaikkein rakkahin..."

Erityisesti tänään olisin halunnut painaa lämpimän suudelman talven kylmettämälle poskellesi. Kiertää käsivarteni ympärillesi ja rutistaa sinua niin lujaa, että tuhansien järviesi vedet olisivat läikkyneet yli äyräidensä, että hennon valkoinen lumiviitta olisi karissut metsiesi harteilta. Tanssia kanssasi niin, että Itämeren kastelemat, sinivalkoiset helmasi olisivat hulmunneet valtoimenaan joulukuisessa pimeydessä. Kuiskata korvaasi, että olet kaikista parhain ja maailmankaikkeuden kaunein. Vaikka lähdinkin luotasi pois ennaltamääräämättömiksi - toivottavasti en ikuisiksi - ajoiksi...

"Joka niemeen, notkohon, saarelmaan kodin tahtoisin nostattaa..."

Rakastan pelkistetyn kaunista luontoasi, suloisia merenrantakaupunkejasi, pieniä, autioituvia kyläpahasiasi, kultaisia viljapeltojasi vanhoine, harmaine latoineen, nimismiehenkiharaisia hiekkateitäsi. Sointuvaa kieltäsi, sisukasta, rehellistä ja vähäsanaista kansaasi. Perinteitäsi, kulttuuriasi ja historiaasi. Talviesi pimeyttä ja kesiesi yöttömiä öitä. Olen tavattoman ylpeä sinusta, saavutuksistasi ja siitä, että minä olen pieni osa sinua. Ja sinä suuri osa minua.

"Täällä Pohjantähden alla..."

Hyvää syntymäpäivää, pieni, suuri Suomeni! Hyvää itsenäisyyspäivää, rakastakin rakkaampi isänmaani! Siellä kaukana, kotoisasti tuikkivan Pohjantähden alla. Ja täällä ihan lähellä, lämpimästi sykkivän sydämeni sopukoissa.

Sibeliuksen Finlandiaa kyynel silmäkulmassa ja iho kananlihalla kuunnellen toivotan teille kaikille tunnelmallista itsenäisyyspäivän iltaa!