Vaahterakranssi

Viime viikolla näpertelin ihanista ruskalehdistä ovikranssin. Vielä löytyy vaahteranlehtiä ainakin maasta, joten tässä ohjeen kera värikäs syksykranssi. Vielä kerkeää, vaikka lumikin (räntä) kerkesi jo maassa käydäkkin. Olin muuten siitä ihan pikkusen innoissani:D Rakastan lunta ja kunnon talvea. Peukut pystyyn, että valkoinen joulu yllättäisi meidät tänä vuonna. Mutta vielä on syksy, joten syyskranssi olkaa hyvä!

Kranssipohjan voi vääntää miltein mistä oksasta ikinä keksiikään. Mutta mitä taipuvaisempi puulaji sitä enemmän sitä jaksaa kierittää. Ja mitä paksumman pohjan jaksaa kierittää, sen nopeampi kranssi on tehdä ja sen näyttävämpi on lopputulos.

Tarvitset siis pohjan kranssille, rautalankaa, sekatöörit ja jonkinmoisen läjän värikkäitä vaahteranlehtiä. Sekaan voi laittaa koristeeksi vaikka aronian tai pihlajanmarjoja.

Tein lehdistä noin kolmen - neljän kappaleen ryhmissä ruusukkeita, taittamalla niiden sivut sisäpuolelle.Jotkin lehdet voi jättää taittamatta, niiden hapsottavat reunat tuovat vain lisää mielenkiintoa ja rosoisuutta kranssiin. 

Kiinnitin lehtiruusukkeet kranssipohjaan kiertämällä pohjan tiukasti rautalangalla. Seuraavan ruusukeryhmän asetin aivan edeltävien juurelle, että rautalanka peittyy. Mitä tiuhempaa ja lähekkäimmin ryhmät asettaa toisiaan, sitä tuuheampi kranssista tulee.

Koko pohja kierretään ruusukkeilla piiloon ja lopuksi viimeistellään rautalangalla tukevasti. Paras tapa tiukkaan rautalangan viimeistelyyn, on pujotella rautalangan päätä hieman kranssipohjan oksien lomassa. Samalla voi kiepauttaa oveen kiinnityslenksukan rautalangasta. 

Kranssi säilyy hyvin tuoreen näköisenä ovessa, jos sitä sumuttelee vedellä silloin tällöin. Tosin nämä kosteat säät kyllä hoitaa sen puolen myös. Mulle ainakin syksy ja pikkuhiljaa hiipivä joulunodotus on kranssien teko aikaa. Suunnitelmissa on vielä ainakin kanervakranssi, sammalkranssi ja perinteiset havukranssit... monet sellaiset.