3x5 hyvää vuodelta 2018

Millamainen blogista tuttu Milla kirjoitti omat positiviisensa jo kauan sitten ja minäkin halusin ottaa haasteen vastaan. Kesä vei kuitenkin mennessään ja vaikka koen olevani yleisesti enemmän positiivininen, iloinen ja kiitollinen ihminen osoittautui tämä haastee yllättävän haastavaksi. Ja sitten kun se oli kerran unohtunut sinne "vaikeiden aiheiden" pinoo, niin siellä se on saanut roikkua nyt aivan tarpeeksi kauan. Härkää sarvista ja kissa pöydälle äkkiä, kun vuosikin vaihtui jo.

Kolme hyvää asiaa päivissäni

Meillä on selkeä iltarytmi. - Tämä on suoraan seurausta päiväkodin aloituksesta  puolitoista vuotta sitten. On toki aikoja, kun ollaan oltu lomalla ja päiväkoti on ollut lomalla, ettei päiväkoti ole joka päivä rytmittämässä meidän aamuja ja ruokailuja. Silti iltapäivän ja illan rytmi on hyvin selkeä aina kotona ollessamme. Päiväruoka klo 16-17, iltapala klo 19 ja lastenhuoneen ovi kiinni klo 20-2015.

Eivät lapset tokikaan joka ilta nukahda heti kun pää laitetaan tyynyyn, mutta yleensä meidän lapsivapaailta alkaa viimeistään klo 2030-21 ja se jos mikä on kuulkaas luksusta! Koska aiemmin lapset kävivät nukkumaan samaan aikaan, kun meidänkin olisi kuulunut mennä nukkumaan ja sittenhän oli valvomiskierre valmis. Ei sitä kuitenkaan malttanut itse mennä nukkumaan samaan aikaan lasten kanssa, vaan sen jälkeen oli kiva avata vielä blogi tai Netflix puoliskoni kanssa.

Kokeiltiin muuton jälkeen saataisiinko Jekku päiväunille parvekkeelle jos vaan laitetaan. Saatiin kyllä ja ukko nukkuikin ihan hyvät perinteiset parin tunnin unet, mutta sittenpä illalla nukahtaminen kesti sellaiset puolitoistatuntia ylimääräistä. Totesimme, että kestämme mieluummin hieman väsähtänyttä poikaa iltapäivällä, kuin valvomme kaksivuotiaan kanssa vielä puoli kymmenen jälkeen.

Minulla on vapaat kädet keittiössä. - Minun ei ole tarvinnut koskaan olla yksin vastuussa jääkaapin sisällöstä. Joskus luulin, että minusta tulee sellainen kotiäiti, joka ulkoilee aamupäivät lasten kanssa ja laittaa ruoan valmiiksi kun mies tulee kotiin. Sitten huomasinkin että minusta tuli lasten kanssa touhuava kotiäiti, joka odotti, että mies tulee koulusta kotiin tekemään parempaa ruokaa.

Noh, en tiedä mistä tämä innostus kokkaamiseen on taas alkanut kumpuamaan, mutta täällä uudessa kodissa olen innostunut heittelemään kanakastikkeen sekaan tuoretta paprikaa tai tomaatteja yms, enkä ole ikinä ennen käyttänyt valkosipulia näin paljon kuin nyt. Naureskeltiinkin juuri, että ennen kokkasin vain makaronia ja jauhelihaa tai makaronia ja kanaa, mutta nykyään siellä lihan seassa on suunnilleen yhtä paljon pelkkää sipulia ja siihen vielä paprikat ja herkkusienet tai muut kasvit päälle.

Koko perheen ruoka-ajat. - Selkeään iltarytmiin liittyen ollaan myös nykyään useammin koko perhe samaan aikaan ruokapöydässä, myös iltapalalla. Tämä toki johtuu osittain myös siitä. että yritän kiinnittää paremmin huomiota omaan säännölliseen syömiseen. Aiemmin aamupala ja iltapala ovat olleet usein lasten ruokailuja. Aamupalan aikana minä kerään lapsille päivä- ja ulkovaatteet ja iltapalan aikaan taas siivosin keittiötä lasten syödessä. Mutta nykyään syödään kaikki (jotka kotona ovat, puoliskollani on aika paljon iltavuoroja) iltapala-aikaan. Ja olen muuten huomannut, että lapset syövät paremmin ja sähläävät vähemmän ruokapöydässä, kun syön heidän kanssaan yhtäaikaa. Yllätys! Olisikohan kannattanut keskittyä tähän läsnäoloon iltapalalla vähän aikasemminkin. 

Kolme hyvää asiaa minussa

Tämä on se haastavin kohta.....  Olen perusluonteeltani kiltti. - Lähtökohtaisesti tykkään kaikista ja haluan, että kaikilla on kivaa. Esim urheilutilanteissa en välitä niinkään voitosta vaan siitä että kaikki saavat onnistumisia ja kaikilla on hauskaa pelatessaan. Toisten mielestä olen siksi aika huono joukkuekaveri, mutta toisaalta ehkä siksi olen hyvä lastenliikunnanohjauksessa. Lähtökohtaisesti olen myös aina halukas auttamaan muita. (Toki kääntöpuoli tässä on se etten aina osaa sanoa ei vaikka pitäisi, mutta opettelen.)

Tykkään peilikuvastani. Tottakai näen pieniä puutteita itsessäni, mutta tiedän mitä minun pitäisi tehdä niille puutteille. Viime keväänä totesin, että housut pitää saada istumaan paremmin, joten kaivoin tauon jälkeen rullaluistimet varastosta ja saavutin tavoitteeni.

Olen utelias ja sanon uusille jutuille useammin kyllä kuin ei. Jos jokin asia vaikuttaa kiinnostavalta tai sellaiselta, että siitä pitää ottaa selvää, teen sen. Jos en olisi utelias ja olisin jättänyt sikseen kun minua niin kehottiin, minulla ei olisi nyt tätä ihanaa omaa perhettä. Ja kiitos uteliaisuuteni, pääsin Starboxille!  

Kolme hyvää asiaa elämässäni

Ensimmäisenä hyvänä tulee tietenkin tämä meidän oma perhe. Maailman hauskin aviomies ja ihanimmat lapset.

Tässä nyt kysytään kolmea hyvää asiaa elämässäni, mutta vaikka kysymys olisi kolme parasta asiaa elämässäni, niin "in laws" kuuluisi myös niihin parhaisiin, eikä ainoastaan hyviin. Saan kai olla onnellista vähemmistöä, kun oikeasti tykkään viettää aikaa appivanhempien luona ja arvostan heidän kokemuksiaan, neuvojaan ja mielipiteitään. Sen lisäksi että mulla on aivan mahtavat appivanhemmat, meidän lapsilla on maailman parhaat mummi ja pappa, sekä hauskat ja välittävät tädit ja setä että liuta ihania serkkuja. Laitetaan tähän samaan myös mun siskot ja äiti ja isi. Lapsille niin tärkeät mummu ja vaari ja tädit, jotka ovat läsnä vaikka asutaankin vähän matkan päässä toisistamme.

Kolmantena lisätään nyt vielä omat isovanhempani, koska olen aika lailla etuoikeutettu, kun meidän mummo ja pappa ja isoäiti ja isoisä ovat kaikki edelleen hyvinvoivien ja itsenäisesti pärjäävien eläkeläisten joukossa ja heillä on myös ilo nähdä minun lapsiani.

Kolme hyvää asiaa vuodessa 2018

Meidän lähiuimahallin ulkoallas avattiin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan! - Se on muistaakseni ollut viimeksi auki kesällä 2013. Meillä ei ole uimarantaa kävelymatkan päässä ja hallin ollessa kesän kiinni oli ihan mahtavaa, että ulkoallas oli auki ja Elpukin jaksoi  polkea sinne!

Ja okei nyt kun mainitsin pyöräilyn niin pakko sanoa vielä tämäkin tähän samaan, kun molemmat liittyy kotikaupunkiin! Meidän kaupungin(osan) pääkadun remontti tuli vihdoin valmiiksi ja pyöräteille uusi asfaltti! Ai että sitä kivikkoa kirottiin keväällä kun siihen jäi apupyörät jumiin. Mutta loppukesästä päästiin pyöräillen vanhalta kodilta mummin ja papan luo.  

Muutto. - Vaikka hannasinkin pitkään muuttamista vastaan, niin kyllä tämä on kuitenkin tähän vaiheeseen ihan hyvä ratkaisu. Toki kaikki ne syyt miksi tähän muuttaminen oli huonoi dea, ovat edelleen olemassa (mm. hissittömyys vauvan kanssa ja kotimatka on ylämäkeä kaikista suunnista). Mutta muutos tekee hyvää. Arki toimii eritavalla kuin rivitalon päädyssä, mutta ollaan saatu keksiä meidän arkeen sopivia uusia ratkaisuja ja laittaa kotia meidän näköiseksi. 

Unelmista totta. - Tänä vuonna puoliskoni sai uuden työpaikan, jossa hän selvästi viihtyy! Se on ihan parasta, kun näkee että toinen nauttii siitä mitä on "pakko tehdä". Ja tietenkin tuleva vauva. Puoliskoni halusi muuttaa - hänen unelmansa toteutui, minä toivoin meille vauvaa - ja nyt sekin on tulossa todeksi. 

Kolme hyvää asiaa blogissani

Blogi on mun oma, mun näköinen ja mulla ei ole siitä stressiä. Tietty aina välillä toivoisin voivani panostaa ajallisesti enemmän, mutta se on tässä työn alla. 

Ystävät - olen saanut blogin kautta tutustua tosi ihaniin tyyppeihin joist on tullut mulle parhaita ystäviä. 

Blogi on mun päiväkirja itselleni ja sukulaisille. Täältä on helppo tsekata mitä meille kuuluu. Toki voisi soitellakin, mutta itse olen sen verran huono pitämään yhteyttä, että mun mielestä kaikki voisivat päivittää blogissa kuulumisia sukulaisilleen vaikka kerran kuussa edes :D On myös paljon asioita joita olen jo ehtinyt unohtaa lasten vauvavuosista, mutta täältä ne löytyy sitten kun muistan täyttää vauvakirjoja ja mietin mitä milloinkin on opittu.

JOKERI I - Mun tagipilvi! Sen ajan mikä minun piti joulukuussa käyttää blogiteksteihin, upposikin kuin huomaamatta vanhojen postausten läpi käyntiin, kun siivosin muutaman vähän käytetyn tagin kokonaan pois ja vaihdoin vanhoja tägejä yhteinäisiksi Starboxin tagien kanssa. Olihan  siinä hommaa, mutta olin myös aika älyttömän ylpeä itsestäni että sain tuonkin urakan tehtyä! :D Seuraavaksi sitten vanhojen postausten linkkaukset toisiin postauksiin ajantasalle.... :D no ei oikeasti ainakaan ihan heti, nyt keskitytään uuteen.

JOKERI II - Ilman blogia en ehkä ikinä olisi kokenut tarvitsevani kunnollista kameraa, vaikka aina pieni toive sellaisesta on kytenyt jossain tuolla alitajunnassa.

Kolme bloggaajaa jotka haastan mukaan

kröhöm.. mulla itselläni kesti tämän haasteen toteuttamisessa niin kauan, etten taida enää viitsiä erikseen ketään haastaa :D mutta kiitos millamainen haasteesta! tee sä jos koet omaksesi tai haluat haastaa itseäsi! Ja ehkä erityisesti tämän yleisen haasteen voisin heittää kaikille uusille bloginaapureille täällä Starboxilla.

Onnellista uutta vuotta tyypit siellä ruutujen toisella puolella! :)