Ensimmäinen viikko ilman päiväunia

Viime viikon maanantaina oli ensimmäinen päivä uutta päiväkotirytmiä. Vietiin Elpu puoli yhdeksäksi päiväkotiin ja päätin mennä Jekun kanssa pitkästä aikaa kerhoon. Edellisen viikon yritys tosiaan kaatui siihen, että kerho alkoi vasta nyt. Haettiin kotoa hänen vaippareppu ja lompakko, ennen kuin käveltiin kaupan ja apteekin kautta kerhoon.

Elpun päiväkotiaika on nyt neljä tuntia, ja ensimmäisen lyhyemmän päivän aikana ehdittiin käydä nopeasti kaupassa sekä apteekissa ja kerhossa olimme vain tunnin. Lähdimme moikkaamaan lasten pienintä serkkua ja syötiin eväät heidän luonaan. Lähdin kävelemään päiväkodille viittä vailla 12 ja oltiin siellä 20 yli. Uusi hakuaika on 1230.

Jekku nukahti kävelymatkalla ja sai nukkua sen aikaa mitä Elpulla kesti palapelin lopettaminen ja ulkovaatteiden pukeminen. Tähän saakka olin positiivisesti yllättynyt. Mutta kotimatkalla Elpua selvästi väsytti hieman ja Jekkukin heräsi kesken unien, nukuttuaan reilun tunnin. Minä olin valmis repimään pelihousuni, kun Jekku ei nukahtanut uudelleen ja ehdin toivoa saavani hengähtää hetken kotona Jekun päiväunien aikana. Päätin unohtaa omat suunnitelmani ja tehdä mitä lapset halusivat ruoanlaiton ohessa.

Päivällisen jälkeen ehdittiin käydä vielä laskemassa rattikelkalla ja puisttossa keinumassa, ennen kuin suunnattiin kuudeksi iltapalalle. Kaiken kukkuraksi sain kuin sainkin lapset nukkumaan kahdeksalta! Elpu nukahti heti sänkyyn päästyään ja Jekkukin hyvin nopeasti sen jälkeen. Maanantai oli sittenkin hyvä päivä, vaikka hetken aikaa olin jo varma katastrofista.

Aikaisemmat aamut vaikuttavat selvästi Jekun päiväunien aikaan. Tiistaina ulkoiltiin hetki päiväkodin pihalla ja lounaan jälkeen Jekku kävi nukkumaan jo puoli yhdeltä toista. Elpu oli puettu valmiiksi ulkovaatteisin kun pääsin häntä hakemaan, käveltiin nopeasti kotiin ja pienen välipalan jälkeen lähdettiin uimaan.

Toivoin, että jos Elpu meinaa nukahtaa, hän nukahtaisi ennen uintia autoon. Mutta hän nukahtikin tietenkin vasta uinnin jälkeen. Onneksi autolla uimahallille pääsee alle 10 minuutissa ja tankkauksenkin kanssa matka on varmasti alle vartin. Päiväunet jäivät siis todella lyhyiksi ja jälleen olin nukuttamassa lapsia kahdeksalta.

Keskiviikkona Jekku kävi päiväunille vieläkin hieman aikaisemmin, jo 20 yli kymmenen ja hän sai nukkua yhteen saakka. Jäädään kotimatkalla usein lumikasaan leikkimään ja tämän ulkoilun aikana Jekku monesti heräilee päiväuniltaan. Myös silloin, kun haettiin Elpu kahdelta. Ulkoilun jälkeen laitettiin pyykit pyörimään ja tehtiin ruokaa. Ihme, että ehdittiin nukkumaan taas kahdeksaksi, vaikka lapset kävivät vielä kylvyssäkin. Kalenterissani lukee "VAPAA klo 2020!!" Jekkukin siis nukahti aikaisemmin kuin varmaan ikinä.

Torstaina Jekun päiväunet olivat lähemäpä totuttua nukahtamista, eli puoli 12. Ja hän nukkuihin hyvän tovin vielä, kun ulkoiltiin Elpun kanssa. Elpu taas oli todella väsynyt, luultavasti tämän uuden viikkorytmin takia. Hän nimittäin nukahti toppavaatteissaan rattaisiin sisällä sillä aikaa, kun otin Jekulta ulkovaatteet pois. Annoin hänen nukkua peräti puolitoista tuntia.

Päiväunista huolimatta sain lapset rauhoittumaan ja olin nukuttamassa heitä jo kahdeksalta, mutta Elpu taisi ravata vielä juomassa ja syömässä toisen iltapalan isin kanssa ja nukahti vasta lähempänä ilta yhdeksää. Elpun 14-1530 nukutut päiväunet siis viivästyttivät hänen yöuntaan selvästi tunnin verran.

Perjantaina oli vuoden ensimmäinen muskari! Lähdettiin autolla, koska polkupyörä ja rattaat olisivat olleet hieman brutaali vaihtoehto valmiiksi räkäisille lapsille. Muskarin pihalla tajusin, että mehän ollaan puolituntia etuajassa, joten lähdettiin käymään nopeasti kaupassa. Ostoslistalla oli leipää ja leikkeleitä ja silti lähes myöhästyttiin muskarista. Kaupassa sattui eräs "hukataan rukkaset" episodi ja lopuksi rukkaset löytyivätkin molempien omista pikkukärryistä, onneksi.

Totuttua aikaisempi herätys näkyi vähän ekstra levottomuutena muskarissa. En edes yrittänyt saada Elpua nukahtamaan muskarin jälkeen. Jekkukin pääsi unilleen vasta 1230, lounaan jälkeen ja sai nukkua siihen saakka, että lähdettiin asuntonäyttöön. Ilta kahdeksan nukkuttaminen on nyt selvästi vakiintunut jo viikossa. En ole kirjoittanu kalenteriini mikä ilta se nyt oli, mutta muistan yhden illan kun tulin lastenhuoneesta pois jo 5 yli kahdeksan!

Lauantaina olikin reissupäivä. Heti aamusta herättyämme suuntasin lasten kanssa prismaan hakemaan vaippoja, matkaeväitä ja kummityttöni synttärilahjan. Kotiin tullessa herätin autoon nukahtaneen Jekun syömään ja Elpukin söi reissueväänsä jo ennen lähtöä. Lähdettiin kummityttöni 1v syntymäpäiville ja luonnollisesti, oltiin siellä koko päivä. Jäätiin vielä hetkeksi muiden lähdettyä.

Ei aivan venytetty lähtöä lasten  nukkuma-aikaan saakka, joten Jekku nukahti jo seitsemältä autoon. Elpu katseli pikkukakkosta koko matkan ja kävi kotiin tultuamme heti nukkumaan klo  21. Jekku yllätti positiivisesti ja jatkoi uniaan suoraan aamuun saakka. Toki lukuisilla yöllisillä imetyksillä, mutta kuitenkin. Odotus nimittäin oli, että hän herää virkeänä ja valvoo ainakin parituntia kotiin päästyämme.

Sunnuntai oli siitä erityisen poikkeuksellinen päivä, että me, minä ja lapset, oltiin kirkossa ajoissa. Perillä peräti jo varttia vailla 10! Tätä ei ole tapahtunut varmasti koskaan. Ei edes silloin, kun minun piti huolehtia vain itseni ajoissa kirkkoon, silloinkin olin usein viittä tai kymmentä vailla aikaisintaan. Tulee mieleen viime kesä, kun oltiin Pölläkarissa ja oltiin 20 vailla 10 kirkossa, meidän perhe ja setäni perhe ja setä totesi ettei  varmasti olla oltu ikinä missään kirkossa näin aikaisin. :D

Kaiken kaikkiaan Elpun ensimmäinen viikko ilman päiväunia ja aikaisemmalla päiväkotirytmillä oli sittenkin hyvä! Muutamia uusia rutiineja tässä täytyy kehittää, että myös minun ja Jekun aamupäivät sujuvat ilman väsymysraivareita ja hän ehtii varmasti syömään ennen päiväunia. Kokonaisuudessaan siitä mitä pelkäsin kun sovittiin päiväunien poisjätöstä ja miten tässä nyt sitten kävikään, voisin kirjoitella muutaman viikon päästä, kun tiedetään tuliko aikaiset yöunet tosiaan jäädäkseen.

Toivottavasti, sillä tämä klo 20 nukkumaanmeno on tosiaankin vain toivottu muutos iltoihimme!  Tänään, tulin lasten huoneesta pois 10 yli kahdeksan ja saas nähdä miten meidän huomisen muskarin käy, mennäänkö rattailla ja rattikelkalla vai rattailla ja pyörällä...