Liikkumaton Liikuntaneuvoja

Lapsena ja nuorena, minulla oli aina jokin liikuntaharrastus. Ala-asteella pelasin jalkapalloa, yläasteella vaihdoin kilpa-aerobiciin ja kilpatanssiin. Peruskoulun jälkeen lähdin tampereelle opiskelemaan ja oma harrastus unohtui.

Toisaalta se ei haitannut, opiskelinhan Varalan Urheiluopistossa ja parhaillaan meillä saattoi olla koko kahdeksan tunnin koulupäivä pelkkää liikuntaa ja päivällisen jälkeen jatkettiin luokkalaisten kanssa opiston punttisalilla, judosalissa tai uima-altaalla. Viimeisenä kouluvuonna kävin tanssitunneilla muutaman kerran ennen kuin lähdin työssäoppimaan Skotlantiin. 

Valmistuin liikuntaneuvojaksi ja muutin Rovaniemelle. Kuljin pääsääntöisesti pyörällä tai kävellen ja olin töissä Santa Sportin FunParkissa lapsiparkkivalvojana. Löysin lapsiparkista työkaverin joka olikin myös naapurini ja hänen kanssaan käytiin jopa aamukuuden vesijumpassa. Opiskelin ravintola-alaa joten viikonloput tuli pyörittyä ravintoloissa, yleensä tanssilattialla kunnes aloitin blokkarina eräässä ravintolassa.

Ihan ok temppuilua kun Elpun odotus oli jo yli puolen välin

Toisena ja viimeisenä vuonna aloin käydä myös naisten salibandyn edustusjoukkueen reeneissä, mutta se into lopahti nopeasti työharjoittelun, kolmen työn ja opinnäytetyön puskiessa burn outtia. Lopulta olin niin puhki, että päätin muuttaa takaisin kotiin äidin ja isin luokse Jyväskylään. Paitsi että sitten tutustuin puoliskooni.

Asuin kotona vain kaksi kuukautta, kun muutin puoliskoni perässä. Viidestä yhteisestä vuodesta, olen ollut kotona lasten kanssa kolme vuotta. Elämä vei mennessään ja minä kadotin osan itseäni - sen liikuntaa rakastavan, jonka piti olla myös liikunnan rautainen ammattilainen. Ostin sentään Gymstickin ennen ensimmäistä vuosipäivää, mutta arvaatkaapa kuinka monesti sillä on jumpattu... tasan silloin kun hartiat on niin jumissa, että pakko vähän helpottaa oloa keppijumpalla.

Keväällä 2016 entinen työkaverini laittoi kutsun uuden yrityksensä avajaisiin. Päätin aloittaa oman harrastuksen heti Jekun jälkitarkastuksen jälkeen. Vaan kuinkas kävi.

 

Tässä kuussa Jekun jälkitarkastuksesta tulee vuosi ja nyt vasta sain aikaiseksi aloittaa sen oman liikuntaharrastuksen pitkän pitkän tauon jälkeen. Huomasin jo raskausaikana, että tankotanssin lisäksi Funky Pole tarjoaa ilma-akrobatiaa vertikaalikankailla. Ajattelin sen olevan hieman lempeämpi aloitus synnytyksestä palautuvalle äidille, joka ei ole harrastanut hyötyliikuntaa kummempaa sitten opiskeluvuosien.

Mutta enpä sitten vain raaskinutkaan olla vauvasta erossa edes sitä yhtä  tuntia viikossa. En, ennen kuin nyt. Miten lihasmassassansa kadottanut äiti sitten pysyy ilmassa? Siitä kirjoitan lisää vähän myöhemmin. :)