Mitä isi shoppailee? - part 2

Aika usein oletetaan naisen tai äidin tekevän tiettyjä asioita kodin ja lasten eteen. Tottakai monesti nuo stereotypiat pitävätkin paikkansa ja vaikkeivat pitäisikään, on niissä kuitenkin niin paljon totuutta,  että jokainen nainen varmasti pystyy samaistumaan tai kuvittelemaan tilanteen elävästi mieleensä. Tämä on postaussarja kärjistetyistä stereotypioista, jotka on murskattu meidän perheessä.

Äiti saa päättää yksin lastenhuoneen sisustuksesta ja huonekailuista.

Tai sitten ei.

Meillä on isin valitsema kerrossänky. Ei niin pieni ja siro ja valkoinen, kuin ne mitä minä ihailin. Meillä on viidakkobussi ja lapset rakastavat sitä! Ja mahdun minäkin hyvin Jekun viereen öisin ja iltaisin jos tarve, toisin kuin ehkä 160 cm pitkään ja 75 leveään sänkyyn. Tässä on ainakin ruhtinaalisesti tilaa. Ja kuten sanottu, lapset rakastavat tätä.

Oikeastaan, ainoastaan huoneen järjestys ja tavaroiden paikat ovat ne mitkä on 100% vain minun päättämiäni. Ja toistaiseksi myös lastenhuoneen siivous on 96% minun vastuullani. Loput neljä prosenttia jakautunee lapsille molemmille 1,5% ja tästä suuresta siivousvastuustaan molemmat käyttävät 0% ja puoliskolleni jäävän 1% lastenhuoneensiivousvastuun hän käyttää silloin, kun minä ja lapset ollaan Jyväskylässä ja hän on siivonnut koko kodin poissaollessamme.

Lastenhuone on muuten muuttunut aika paljon, nyt kun se on taaperon ja leikki-ikäisen huone, eikä enää vauvan ja taaperon tai kahden taaperon leikkihuone. Kiinnostaisiko tarkempi esittely huoneesta nykyisellään? Lastenhuoneen ennen kerrossänkyä löydät täältä (klik).