"Odottavan aika on pitkä"

Laskettu aika tuli ja meni eilen ja me ollaan nyt viikon verran oleskeltu mummun ja vaarin luona Jyväskylässä synnytyksen alkamista odotellen. Olen kuullut, että tässä vaiheessa alkaa turhauttaa ja äitien kärsivällisyys loppua, mutta ainakaan vielä mulla ei ole mikään kiire savustaa vauvaa pihalle. Tottakai koko viikko jännitettiin, koska lähtö tulee ja maanantaina käytiin jo koeajamassa reitti sairaalalle. Navigaattorin mukaan matka on 13 minuuttia.

Nyt tuo maaginen laskettuaika on ohitettu ja lapset saavat omat synttäripäivänsä! Eli sekin ressi on pois päiväjärjestyksestä. Vaikka itselleni ei niin ole väliä syntyykö vauva huomenna vai ensi viikolla, tuo isi on aika malttamaton ja joka ilta kysyy milloin sä synnytät. Joka päivälle on riittänyt tekemistä, joten pelkästä odottamisesta ja tylsistymisestä ei voida puhua, edes puoliskoni kohdalla.

Eniten aikaa ollaan käytetty vielä viimeisten hankintojen tekemiseen. Saatiin kahdenkeskistä aikaa, kun käytiin puoliskoni kanssa ostamassa meille tuplarattaat. Lisävarusteiksi napattiin vauvan kantokoppa ja sadesuoja, mutta esittelen rattaat kyllä vielä erikseenkin. Samalla reissulla mukaan tarttui myös toinen vauvapeili autoon. Taisin kyllä jo mainita näistä aiemin..

 

Omistin kahdet imetysliivit, joten käytiin niitäkin hakemassa lisää. En ollut ihan varma mistä niitä edes löytää. Puoliskoni kysyi heti KapAhlin myyjältä ja se oli ensimmäinen ja viimeinen kauppa josta liivejä haettiin. Halusin yhdet, mutta ainoat sellaiset pehmeät joita etsin ja joissa oli kokoa olikin 2-pack, kyllä nyt kelpaa! Liivinsuojiakin muistettiin ostaa, joten imetyksen kannalta kaikki äidin elämää helpottava on nyt olemassa.

Nyt sairaalakassi on lopullisesti pakattu. Kyllä mahdutin myös oman paidan ja farkut siihen vihreään liberokerhon kassiin! Tosin karsin sieltä pois penaalin ja kalenterin kaveriksi saa riittää yksi kynä. Liivinsuojat pakkasin lansinohin ja huulirasvan kanssa minigrip-pussiin.

Vauvaa varten lisäsin kaksi harsoa, saa nähdä ovatko turhia. Puoliskoni mummon tekemä peitto kulkee kaukalossa, jos sattuukin kylmempi päivä kotiutumiselle. Saatiin tutulta paljon heidän vauvan pieniä vaatteita ja vaihdoin meidän harmaat 62cm collarithousut keltaisiin 56cm housuihin. Ne vaan oli niin iloisen väriset!

 

 

Puoliskoni lupasi mulle uudet lenkkarit, sitten kun olen käyttänyt rumia, ikivanhoja lenkkareitani kymmenen kertaa. Tuo määrä tuli täyteen viime syksynä jo muutamassa viikossa ja nyt ostettiin mulle kunnolliset kengät. Nyt kelpaa lähteä vaunukävelylle meidän takapihan pururadan varrelle vauvaa nukuttamaan ja syömään mustikoita Elpun kanssa ja tietenkin puistoilemaan.

 

Viimeinen mulle tärkeä hankinta oli Avent Natural tuttipullot. Mulla on Aventin rintapumppu ja ainoastaan se 125ml pullo joka siinä mukana tuli. Aloin jo Elpun imetyksen aikana haaveilla isommasta pullosta, koska silloin mun täytyi aina käydä tyhjentämässä pullo rintojen välillä. Nyt saan pumpattua molemmat rinnat ilman ylimääräistä maidon kaatelua pullosta toiseen.

Näistäkin pulloista saatiin kunnon hormonimyrsky aikaiseksi, kun prismasta ja cittarista löytyi vain Avent Classic pulloja ja minä etsin nimenomaan näitä Natural pulloja. Puoliskoni koitti ehdottaa, että eikö niitä pulloja voisi löytää tori.fistä helposti ja nopeasti ja eikö ne classic pullot myös kävisi siihen pumppuun. Tämä keskustelu käytiin cittarin tuttipullo-osastolla ja se päättyi kun ensin toistin useamman kerran ettei puoliskoni ymmärrä mua ja lopulta nappasin Elpun syliini ja marssin itkien ulos kaupasta jättäen hämmentyneen puoliskoni ostoskärryjen kanssa sinne ja tietenkin rahat mukanani.

Loppu hyvin, kaikki hyvin, googletettiin mistä niitä pulloja täältä Jyväskylästä saa ja käytiin sitten  eilen Babystylesta hakemassa, sain vieläpä kaksi pulloa, kiitos puoliskoni. Uteliaisuuttani kysyin myyjältä olisiko se classic pullo käynyt siihen pumppuun, kävi se - vaikka ei ihan yhtä hyvin kuin natural pullo. "Et arvaa kuinka hyvältä tuntuu olla oikeassa" totesi puoliskoni myyjälle, mutta mun edellispäivän käytöksen perusteella puoliskoni saa nauttia tuosta tunteesta kyllä ihan vapaasti.

Tehtiin me pieniä hankintoja myös muillekin kun mulle. Puoliskoni sai pari paitaa ja kengät ja uuden suojakalvon puhelimensa näytölle. Päätettiin että nyt ostetaan vain itsellemme, eikä mitään lapsille, vaan ostettiin me Elpullekin ensimmäiset Vanssit. Ne oli vaan niin hienot! Houkutus ostaa vauvalle samanlaiset oli suuri, mutta tällä kertaa jätettiin ostamatta.

Rattaita etsiessä löydettiin myös Elpulle synttärilahjaksi potkupyörä! Oltiin katsottu samanlaista pyörää meidän lähikaupan Sportiassa ja tiesin sen olevan ainoa kokeilemamme potkupyörä josta Elpun jalat ylettää maahan. Nyt se oli niin hyvässä tarjouksessa, etten voinut olla huomauttamatta siitä puoliskolleni. Ja voitte varmasti kuvitella pienen tytön ilmeen kun haettiin hänet mummun luota pihalle ja nostettiin pyörä autosta.

Jotain raskausvaivoja nyt viimeisen viikon aikana on selvästi ilmennyt, mitä en muista ensimmäisestä odotuksesta. Mun alaselkä on ajoittain tosi kipeä ja iltaisin jalkoja pistelee ja väsyttää. Varsinkin nää mummulan rappuset on välillä vaikea nousta ylös, oikealle jalalle ei oikein pysty varaamaan painoa. Selän ja jalkojen väsyminen on ihan luonnollista, kun edelleen liikutaan tosi paljon kävellen, enkä aina malta olla nostelematta Elpua.

Kyljen kääntäminen nukkuessa ja välillä nopeammin kävely aiheuttaa myös vihlontaa tuolla jossain liitoksissa. Öisin olen havahtunut satunnaisiin supistuksiin vessassa käydessä. Mutta nekin varmaan ihan vaan yleisesti päivien fyysisestä rasituksesta ja vauvan laskeutumisesta johtuvia pikkuoireita. Eipä tässä enää kannata alkaa valittamaan ja tuskailemaan, ihan pianhan tämä on jo ohi ja sitten mulle tulee taas kauhea masuikävä, ihan varmasti.