Päiväkotiin tutustumassa

Päästiin viihdoin viime maanantaina tustumaan porukalla Elpun päiväkotiin. Nappasin lapset rattaisiin ja kaahasin puolijuoksua päiväkodille. Lähtemiseen meni hetki aikaa, mutta itse matkaan meni ehkä viisi minuuttia. Oikeasti minulla ei ole hajuakaan siitä monelta lähdettiin ja oltiin perillä, koska mulla ei ollut puhelinta vielä pönttöepisodin jälkeen. Pysähdyttiin keltaisen kivitalon eteen ja mentiin sisälle. 

Kiivettiin rappuset ylös ja käytiin toisista ovista sisään. Sisällä kuului heti laulua ja Elpu säntäsi katsomaan mistä se tulee. Oltiin isojen puolella ja sieltä yksi hoitaja opasti meidät sitten pienten puolelle ja näytti suoran reitin hissillä pienten puolelle. Elpu melkein juoksi innoissaan seuraavaan leikkipaikkaan.

Reippaana tyttönä Elpu aloitti omat leikit heti, Jekun kömpiessä hieman syvemmälle syliin, mutta kyllä hänkin lopulta lähti leikkimään. Juteltiin aluksi toisen hoitajan kanssa kaikista käytännön asioista, Elpun allergioista, sisä- ja ulkovaatetuksesta, xylitolipastilleista ja niin edespäin.

Isojen nukkarissa oli kerrossängyt ja Elpu ilmoitti heti haluavansa yläsänkyyn. Noh, ei nyt ihan vielä. Pienten nukkarissa ei kerrossänkyjä ollutkaan. Nukkarissa oli jo nimetty hänelle oma sänky ja oman unikaverin saisi kotoa tuoda päikkäreitä varten. Elpu sai oman kaapin, jossa on pupun kuva ovessa.

 

Lähdettiin muiden lasten perässä pihalle ihmettelemään ja jatkamaan juttua hoitajien kanssa. Pihalla Elpu ei minua varmaan muistanutkaan ja Jekkukin tutki ympäristöään vailla huolen häivää, tai ikävää äitiin. Melkein tuli sellainen olo, että voisin jättää Jekunkin päiväkotiin. Mutta vain melkein. Hoitajakin tuumasi siihen, että parempi vain kasvaa vielä vähän aikaa kotona. Kotiin lähdettiin, kun lapset lähtivät takaisin sisälle syömään.

Perjantaina Elpu kävi yksin leikkimässä päiväkodissa. Vein hänet sinne yhdeksäksi, mikä on meidän hoitoajan alkamis aika. Ulkovaatteiden riisumisen ja käsipesun jälkeen neidillä olikin jo kiire leikkimään. Sen verran hän malttoi pysyä aloillaan, että ehdin kertoa milloin tulen hakemaan. Juttelin pienen hetken hoitajan kanssa sopimuspapereista, jotka palautin ja kun olin sanomassa Elpulle heippa hän kävi juuri ja juuri poskea näyttämässä lähtöpusulle.

Lapset menevät klo 10 ulos, ja silloin nappasin Jekun rattaisiin ja lähdin hakemaan Elpua. Hän juoksi pihalla ja pikkuisen leikkikin jo toisen tytön kanssa. Ehdin jutella hoitajien kanssa varmasti useamman minuutin, ennen kuin tyttöseni huomasi meidät ja huusi iloisena "Äiti, sinä palasit!" tokikaan hän ei ollut silloin vielä valmis lähtemään kotiin. Ja jouduin enemmän ja vähemmän väkisin saattamaan hänet rattaille.

Tutustumisten perusteella en ole lainkaan huolissani miten Elpulla menee päiväkodissa. Tänään on nyt ensimmäinen kokonainen päivä, eli 9-14, josta 12-14 on päiväunet. Aamulla hän oli innoissaan ottamassa palloa mukaan, että voi pelata sillä lasten kanssa. Pallo sai jäädä kotiin, kun yritin vakuuttaa että päiväkodissa on varmasti omat pallot joilla pelata, "miksi?" -kysymyksen saattelemana toki.

Aamun vienti meni samanlailla, kuin perjantain tutustuminenkin. Toki sillä erolla, että tänään en saanut edes puolittaista halia tai "heippa äiti"ä. Käytiin vielä allergia-asioita ja Epipenin käyttöä läpi ja kun vihdoin olin lähdössä oli Elpu jo aloittamassa palapeljeä. "Ei tätä palapelia!" kuului ja totesin että ehkä on sitten parempi poistua Jekun kanssa vähin äänin. Käsipesun jälkeen sain kuitenkin kerrottua, että tulen päiväunien jälkeen hakemaan.

Sen suurempaa haikeutta tai ristiriitaisia ajatuksia en ole vielä kokenut. Mutta onhan minulla ollutkin jo puoli vuotta aikaa totutella ajatukseen päiväkodista. Tiedän myös kuinka innoissaan Elpu on kavereista, joten uskon tämän olevan hänelle kuitenkin tärkeä ja positiivinen muutos. Kerho alkoi myös tänään ja siellä kyllä maalit ja leimasinkuviot nähdessäni mietin, että Elpu olisi varmasti tykännyt näistä. Mutta samoja juttuja he tekevät myös päiväkodissa.

Vartin päästä saankin lähteä jo hakemaan häntä. 😍 Eli pyykit narulle ja matkaan.