Siedätyksestä nollatoleranssiin

Käytiin perjantaiaamuna lastenpolilla, molempien lasten allergia- ja ihottumakontrollissa. Käynti sujui ihan normaalisti ja nopeasti. Siirsin Elpun ajan heinäkuun alusta ja sain kuin sainkin hänelle ajan heti Jekun ajan jälkeen. Ihan niinkuin viimeksikin Elpu leikki aulassa Jekun tarkastuksen ajan ja itki oman  aikansa, vaikkei mitään suurempia tutkimuksia tehty. 

Tarkistettiin iho, paino sekä pituus ja kuunneltiin sydän ja keuhkot. Lääkärileikeissä stetoskooppi on aina läsnä, mutta nyt se aiheutti vain enemmän itkua. Korvien tarkastus sentään oli kivaa, lamppu kuulema kutitti. Elpu pääsi takaisin leikkeihinsä, kun hoitaja toi minulle harjoitusversion Epipenkynästä ja lääkärin kanssa sovittiin jatkosta ja käytiin verikokeiden tulokset läpi. 

Saatiin uusi resepti Epipeniin ja sain harjoituskynän mukaani kotiin, että kaikki mahdolliset hoitajat voivat testata miten sitä käytetään jos tulee tarve. Päiväkotiin viedään oma kynä, ehdottomasti. Lääkärissä sanoin vain kaikkeen, joo, kiitos, selvä ja tietenkin, olihan kaikki jo ennestään tuttua. Ihmettelin miksi näin ei toimittu jo viimeksi.

Lastenpolilta ruokakauppaan päästyämme todellisuus iski päin näköä. Muistin mitä neidin elämä on aiemmin ollut ja tajusin mihin me nyt palaamme. Maidoton- ja munatonruokavalio on ollut ihanan yksinkertainen. Kaksi ainetta, toki niitä on yllättävissä paikoissa, mutta elämä on ollut hurjan helppoa. On mehujäitä, on makaronia ja ketsuppia - lemppariruokaa ja on kauramaitoa ja siihen tehtyä "unikaakaota", mitä neiti on pyytänyt lähes joka ilta, sen jälkeen kun kaura otettiin takaisin ruokavalioon.


Nyt kaikki allergia-arvot olivat nuosseet vuoden takaisesta. Näin siedätyksen vaihtuessa nollatoleranssiin kulunut vuosi tuntuu lähinnä lapsen kidutukselta. Lapsen keho ei edes siedä näitä ruokia yhtään sen paremmin, pahemmin vain. Ihottumat ovat pysyneet lähes samana tai välillä pahentuneet, öisin on raavittu jatkuvasti. Niin selvää parannusta ihoon ei olla saatu koskaan, että osaisin sanoa mikä ihottumaa pahentaa.

Kaikkien ruokien viitearvo, jonka alapuolelle jäävät ei allergisoi, on 0,35. Mainittakoon että aiemmin maito ja kananmun ovat olleet pahimmat. Toinen näistä oli yli 20 ja toinen 56 jos oikein muistan. Nyt maito ja kananmuna ovat molemmat yli 400. Tarkalleen maidon arvo on 450 ja kananmunan 425. Puoliskonikin totesi, että ei sittenkään taidettu liioitella soittaessamme ambulanssin Elpun maistettua serkkunsa iltapala jogurttia.

Eniten harmittaa Elpun puolesta. Nyt kun hän on tottunut siihen että saa makaronia ja hän tykkää neljänviljan puurosta. Hän on saanut omaa kaurajogurttia ja muutenkin päässyt monipuolisemman ruokavalion makuun. Ihan kamalaa, että nyt häneltä viedään kaikki pois. 

Ja kyllä, nyt minä itken. En sen tähden, että meidän perheen ateriat jotenkin vaikeutuisivat. Että pitää kokata Elpulle omat ruoat. Sehän on nähty jo, been there done that, eikä se edes ollut niin vaikeaa, kovin yksipuolista vain. Mutta on sydäntä särkevää vastata kieltävästi lapsen pyytäessä ruokaa. Toinen kysyy onneissaan saanko kauramaitoa ja minä vastaan itku kurkussa "et saa".  "Jee Äiti saanko paahtoleipää!" "Et saa rakas." "Voi eii." *tulee itku*


No kyllähän Elpun paino nyt nousi, mutta oliko sen hyöty tämän arvoinen, kun hän muuten on ollut niin energinen ja tasaisesti kasvava lapsi? Nyt hän on jo niin iso, että ymmärtää ettei enää saakaan herkkuruokaa. Ja kyllähän hän ymmärtää, kun sanomme että ihottumat on nyt niin pahat, että nyt jätetään pois kaikki mille olet allerginen. Ja tottakai tiedän että tämä on hänen parhaakseen. Mutta harmittaa. 

Harmittaa niin että itkettää.

Kaura pois - siihen loppui puuro, kaakao, synttärikakku pitää miettiä uusiksi

Vehnä pois - heihei pastat ja leivät

Ruis pois - loputkin leivät

Ohra pois - no ohramallastahan löytyy myös muroista

Soija pois - tätä ei aiemmin edes tarvinnut välttää.

Maapähkinä pois - no maapähkinää ei olla koskaan annettukaan, vaikka senkin lukema on ennen vain hiponut viitearvoa, mutta eipä tarvitse nyt edes miettiä.

Elpumurunen on kärsinyt kutinasta ja ihottumista niin paljon, ettei nokkosen pistot edes pysäyttäneet häntä. Käsi piiloon hihaan ja leikit jatkuivat. Toivottavasti nyt edes ihottumat paranisivat.

Jekun allergia ja ihottuma tilanne on huomattavasti parempi. Ei jatkotoimenpiteitä ja kontrolli aika molemmille puolen vuoden päähän.