VAUVA TULI!

Tänään on 3.3.2016 ja rv 20+6. Ajeltiin aamulla puoliskoni kanssa Kotkaan, määränpäänä äitiyspoliklinikka. Matkalla alkoi vähän jännittää. Ajatella, että muutaman kymmenen minuutin päästä tiedetään onko vauvalla kaikki hyvin ja saako Elpu pikkusiskon vai pikkuveljen.

Kummallakaan meistä ei ole ollut selvää tunnetta kumpi meille on tulossa. Puoliskoni oli aivan varma että Elpu olisi poika, vaan eipä ollut. Tällä kertaa hän oli ajatellut että tämäkin on tyttö, kun viimeksikin oli niin varma pojasta, ettei vauva tällä kertaa nyt ainakaan poika voi olla.

Itse tiesin Elpun olevan tyttö. Ei epäilystäkään. Mutta tällä kertaa mulla ei ole ollut mitään fiilistä kumpaankaan suuntaan. Ja koko raskaus on mielestäni mennyt samaa kaavaa kuin Elpun odotus. Ajattelin vain että tyttö tulee. En edes osaa nähdä itseäni pojan äitinä, vielä. Ehkä kolmas lapsi olisi poika, jos meille sellainen tulisi.

Elpun aikaan muistan nähneeni useamman kerran unta vauvasta, yhdessä unessa vauva oli poika. Nyt olen nähnyt vauvaunta vain kerran, vauva oli poika.

Ultraaja oli sama kuin tässä raskaudessa np-ultrassakin. Tarkoitus oli ottaa ensin kaikki mitat ja sitten vasta tarkistaa sukupuoli. Vauva oli äärettömän vilkas ja paljasti itsensä heti, sukupuoli olikin sitten ensimmäinen asia joka meille kerrottiin. Hän lupasi jäädä eläkkeelle jos olisi väärässä vauvastamme, niin selvää se oli.

 

En osaa edes sanoiksi pukea sitä tunnetta. Jännittävää, ihanaa ja uutta. Ihan yhtä hölmöt onnelliset hymyt huulillamme, kun Elpunkin ultrassa, juteltiin koko tutkimuksen ajan. Tuntui tosi luonnolliselta ja täydelliseltä kuulla kumpi vauva on. Ehkä nyt keksimme hänelle myös "tekonimen" jonkun muunkin kuin vauveli.

Kotimatkalla soitin äidilleni ja tuumasin että meidän nimiehdotukset on ihan olemattomat. Kuitenkin keksittiin kolme vaihtoehtoa matkalla, joista kahta jäätiin arpomaan, mutta taidan jo tietää kumpaan lopulta päädytään.

Ultran jälkeen autoon päästyämme ajatus vieroksumastani poikalapsen äitiydestä oli jo ehtinyt muuttua toiseen ääripäähän. Näinhän sen kuuluukin olla, näin on täydellistä! Ja mikä parasta, nyt puoliskoni tulee meidän kanssa uimahalliin, kun hänelläkin on oma pukkari kaveri!

Eilen aamulla, puoli seitsemän aikaan, Elpu sai täydellisen pikkuveljen! Meidän jo kovasti odotettu pieni poikamme! 

Pituutta 51cm ja 3862g rakkautta.

Kirjoitin tämän heti rakenneultrasta kotiin päästyämme ja jätin julkaistavaksi sitten kun vauva on syntynyt, ensimmäisten kuvien kera. Vain päivä, mitat ja  kuva on lisätty jälkikäteen. Ja muuten se nimi oli puoliskoni idea ja nyt hän ei haluakaan sitä ja minä olin jo ihan että se se on!

ps. Pahoitteluni ja anteeksipyyntö kaikille niille joille vastasin vain puoliskoni tietävän kumpi vauva oli. Kyllä minäkin tiesin, mutta kuten sanoin, halusin pitää tiedon salassa mahdollisimman pitkään ja näin en voinut sitä vahingossa lipsauttaa.