MINKÄLAINEN KOIRA MITTELSPITZ ON?

35cm ja 7.6kg täyttä rakkautta ♡

Kun olin pieni, rakastin purra ihmisten käsiä, korvia, varpaita, sukkia.. Ikinä en ole kuitenkaan rikkonut mitään (yhtä puhelimen laturia lukuunottamatta). Vaikka olen jo lähempänä kuutta vuotta, pidän silti käsien ja kenkien puremisesta, mutta vain leikkiessäni. 

Olen 80% ajasta tottelevainen ja uskon, mitä omistajani käskevät. Jos saan juosta vapaana, saatan menettää hetkellisesti kuuloni. Silloin joudun yleensä takaisin hihnan päähän, jottei omistajat saa uutta sydänkohtausta ja luule minun karkaavan.

Minulle tärkeimmät tavarani ovat pallo ja pupu, jotka ovat kulkeneet kaikki nämä vuodet kanssani. Mikään ei voita näiden kanssa peuhaamista. Onneksi Mikkeliäiti korjaa rakasta pupuani aina, kun se meinaa revetä kahtia.

Rakastan ruokaa. Siis ihan kaikkea (paitsi salaatinlehteä). Siinä kai olen tullut isäntäperheeseeni, sillä meidän yhteinen harrastus on syöminen. Aamupala, välipalat, lounas, päivällinen ja iltapala. Joskus saan vielä ekstrapaljon herkkuja, niin että vatsani on supertäynnä. Mutta en valita, voisin syödä loputtomiin.

Suurimman osan ajasta olen hiljaa, mutta innostuessani osaan kyllä haukkua. Myös ovikellon soidessa pidän tarpeeksi kovan mekkalan, sillä olenhan vahtikoira.

Viihdyn harvoin yksinäni. Pahinta on, kun muut lähtevät kotoa ja minut laitetaan makuuhuoneeseen odottamaan kongin kanssa, ja radiosta pauhaa joku kaamea Yle Puhe. Mami luulee, että se helpottaa yksinoloani. Onneksi olen tajunnut alkaa  tarkkailemaan tilannetta ikkunasta, joten saan vähän puuhaa satunnaisen haukkumiseni ohella. Meidän rotu on kuulemma todella kova kiintymään perheeseensä, joten meitä pitäisi opettaa normaalia enemmän olemaan yksin pienestä pitäen..

Iän myötä olen alkanut nauttimaan sohvalla nukkumisesta päiväsaikaan. Tykkään kaivautua tyynyjen ja peittojen alle, mutten siellä kovin kauaa viihdy, sillä minulle tulee aivan liian kuuma. Minulla on nimittäin paksu turkki, joka ei kuitenkaan vaadi kovin usein harjaamista. En oikein välitä siitä, mutta annan mamin tehdä sen aina tarpeen vaatiessa. Sen jälkeen kyllä ansaitsen ison herkun.

Aamuisin olen kova poika pussailemaan ja nuolemaan omistajieni kasvoja. Haluan saada heidät ylös, jotta voimme mennä nauttimaan aamun toista "aamupalaa". Kyllä, luitte oikein. Saan oman aamupalani noin klo 7, kun herätän mamin antamaan minulle ruokaa. Sitten me aina jatketaan unia.

En välitä toisista koirista juuri lainkaan. Nuorempana meinaisin tulla hirvikoiran raatelemaksi, joten säikähdin sitä niin, etten enää helposti luota toisiin koiriin. Siksi usein murisen ja ohitan ne omistajani takaa turvallisesti. Kiltit narttukoirat ovat kuitenkin toisinaan puoleensavetäviä. Minulla onkin Mikkelissä muutama "tyttöystävä".

Kaiken kaikkiaan olen helppo ja kelpo koira, joka rakastaa perhettään valtavasti. Koen olevani rakastettu ja osa tätä ihanaa perhettä. ♡

Tällainen koira mittelspitz tai tarkemmin sanottuna meidän Zazu on. Mitteleitä, kun on varmasti yhtä monta erilaista kuin on koiriakin.. ;)