PIELEEN MENNYT SIENIREISSU

Saatiin lauantai-iltana extemporeideaksi lähteä katsomaan jospa löytyisi kesän ensimmäisiä kanttarelleja. Pieniä vaikeuksia tuotti se, ettei todellakaan tiedetä täältä mitään alueita, mistä edes löytyisi sopivaa metsää :D Keitin mukaan vielä kahvit, sillä olen jo pitkään unelmoinut termarikahveista metsän keskellä! Otettiin auto alle ja lähdettiin ajamaan summamutikassa johonkin suuntaan. Parikymmentä minuuttia ajettuamme ja oltuamme keskellä peltoja (oli ympärillä vähän metsääkin haha) jätettiin auto hiekkatien varteen ja lähdettiin rämpimään metsään.

Heti ensimmäisen minuutin aikana saatiin iso itikkaparvi ympärillemme inisemään. Fiksuna tyttönä olin laittanut tiukat jumppatrikoot jalkaan, joten sain jalat täyteen kutisevia puremia. Viiden minuutin jälkeen nappasin Zazun kainaloon ja huusin Niklaksen luovuttamaan ja palaamaan takaisin autolle.

Termarikahveja ei tehnyt mieli nauttia metsässä, mutta muistin että matkanvarrella oli tullut vastaan kaunis vanha lato. Päätin siis, että ajamme siihen ja istahdamme pellon reunaan juomaan. Löydettyämme tämä lato alkoi Niklas vitsailemaan, että siihen on varmaan sopivasti levitetty lehmän kakkaa.. No arvaatte varmaan, kun astuttiin autosta ulos. Zazu kyllä kirmasi pellolla onnellisesti menemään :D

Onneksi kaikesta huolimatta vielä hymyilytti ;)

Juotiin sitten kahvit pikaisesti seuraavalla pysähdyspaikalla, koska minähän en halunnut viedä kahvia takaisin.. Kotiin saavuttiin vajaa pari tuntia myöhemmin ja kohokohtana oli lauantai-illan sauna. Jalat ja pää kutisivat vielä seuraavanakin päivänä, auts! Ei kiitos enää sienireissuja muualla kuin Mikkelissä. :D

Ole seuraava sienireissu on vähän onnistuneempi - jooko?