AAMUKÄVELY

Herään aamulla kellon ollessa vasta vähän yli 8. Kurkistan kaihtimien välistä ulos ja näen auringon jo paistavan. Vaikka nukuttaisi vielä, en malta enää nukkua.  Nousen sängystä ylös ja menen eteiseen antamaan aamupusun Zazulle. Juon lasillisen vettä, pesen hampaat ja vaihdan vaatteet. Vetäisen rohkeasti shortsit jalkaan ja t-paidan päälle, nappaan aurinkolasit mukaan ja laitan Zazulle hihnan. 

Ulos astuessani kuulen lintujen viserrystä sieltä täältä. Voih, rakastan tuota ääntä! Paras paikka lenkkeillä kotikotona ollessa on totta kai suunnata luonnon keskelle, joten kävelemme rantaan päin.

Zazu uskaltautuu kahlailemaan vedessä. Itse keskityn luonnon ääniin, väreihin sekä uppoudun omiin ajatuksiini. Maa rapisee jalkojeni alla, sammakot kurnuttavat ja linnut laulavat. Välillä voi kuulla tuulen ujelluksen ja tuntea sen iholla. Ei ole yhtään kylmä, vaikka metsän keskellä onkin osittain varjoista.

Ainoastaan yksi ihminen tulee koko matkalla vastaan. Vatsa alkaa kurnia, joten päätämme kääntyä Zazun kanssa takaisin, vaikkemme ole edenneet montaa sataa metriä. Välillä on kuitenkin ihana vain pysähtyä ja katsella ympärilleen. Luonto on niin kaunis näin loppukeväisin. Oikein mukavaa alkavaa viikkoa :)