VIIMEINEN ILTA MONTENEGROSSA JA KOKO MATKAN KALLEIN ILLALLINEN

Sveti Stefanin kylä oli aikamoinen mysteeri, vaikka olinkin koittanut ottaa siitä selvää. Sain selvitettyä, että sen edustalla oleva saari on suljettu, mutta halusin lähinnä tietää, että onko toisella puolella ravintoloita, kahviloita, kauppoja.. Jotain syytä, minkä takia mennä Sveti Stefaniin. Meidän viimeisenä iltananamme halusimme lähteä pois Becicin/Budvan hälinästä, joten matkustimme bussilla Sveti Stefaniin illallistamaan, koska näytti siellä olevan ainakin muutama ravintola ja bussilla olisi kyllä päässyt nopeasti takaisinkin. 

Samalla käytiin ihastelemassa tuota kuuluisaa saarta lähempää, joten ostettiin rannalla sijaitsevasta pikkukaupasta juotavaa ja istahdettiin tyylikkäästi nurmikolle pelaamaan korttia ja katselemaan rikkaiden menoa. Tai ainakin epäilimme muita rikkaiksi, koska jo pelkästään tuosta rannalta aurinkotuolit olivat jotain 50-100 euron luokkaa!! Ja itse kauhistelee sitä 7 euron maksua.. 

Kaikkialla oli niin siistiä ja pusikot (:D) oli trimmattu viimesen päälle. Selkeesti siis nähdään vaivaa vähän varakkaampien turistien takia. Mutta mikäs tuossa oli istuskella, nauttia viimeisistä lämmittävistä auringonsäteistä ja kasvatella ruokahalua ennen kuin lähdimme metsästämään meidän kukkarolle sopivaa ravintolaa reilu 10 ravintolan joukosta.

Sveti Stefanin edustalla oleva tunnettu saari on nykyään suljettua aluetta, joten ainoastaan siellä yöpyvät saavat olla saarella. Edullisin hotelliyö on reilu 800 euroa, joten täältä voi bongata julkkiksia.
Mekko // Vero Moda, Laukku // Furla, Kengät // Andiamo

Meillä tuli vähän kiire valitsemaan ravintolaa, koska aurinko alkoi laskea melko nopeasti. Ravintolasta nimeltä Adrovic näytti olevan UPEAT näköalat merelle ja kaupunkiin, joten kysyimme olisiko heillä tilaa. Onneksi juuri meitä varten oli yksi pöytä vapaana, joten pääsimme nauttimaan aika romanttisen illallisen noissa henkeäsalpaavissa maisemissa. <3 Katsottiin jälkikäteen, että ravintola oli äänestetty TripAdvisorissa Sveti Stefanin parhaimmaksi!

Kauniin maiseman lisäksi palvelu oli todella ystävällistä ja ravintola tunnelmallinen. Alkuruoaksi tilasimme maukkaan tapas lautasen, joka syötiin jokaista murusta myöten.

Pääruoaksi tilasimme merenelävä risottoa ja pastaa. Molempien annokset olivat ihan hyvät, mutta kuitenkin pienoinen pettymys herkullisen alkuruoan jälkeen. Onneksi hyvän alkuruoan lisäksi punaviini, palvelu ja maisema kompensoivat tätä pienoista pettymystä. Vaikka loppulasku olikin lähes 70 euroa, niin sanoisin silti, että jokaisen euron arvoinen. Vau, ehkä hienoin illallispaikka, missä olen ikinä ollut!