VIIMEISET PARI PÄIVÄÄ

En ole aiemmin tajunnut, kuinka rentouttavaa on olla kotona yksin. Kuunnella lempparimusiikkia ja kirjoittaa blogiin hömpänpömppää. Istua työpöytäni ääressä, jota ei tule ikinä käytettyä. Katsella ikkunoista avautuvaa 'maisemaa', ja antaa ajatuksen virrata koiran karvoista huomisen ruokaan. (Kivasti puhelin pärähti soimaan kesken hyvien ajatuksieni..) Taidan alkaa tästä lähtien käyttämään työpöytääni sohvalla röhnöttämisen sijaan. Tässä on jotenkin hyvä olla.

Mutta asiaan. Olin taas pyytänyt pikkuveljeni meille yökylään sunnuntaina, joten tohkeissani suunnittelin meille puuhaa. Loppuen lopuksi Aleksi innostuikin olla toisen yön putkeen, joten ainakin sain nauttia pari päivää veljeni seurasta. Itse haluan nähdä häntä (sekä muuta perhettä tottakai!) mahdollisimman usein, vaikka asummekin nykyään eri talouksissa. En edes halua kuvitella, miltä tuntuu joskus viiden vuoden päästä, kun luultavasti veljenikin asuu omillaan! Jotenkin haikeaa - tiedättekö?

Sunnuntaina laulettiin Singstaria, katsoimme uutuusleffan Lucy sekä teimme ruuaksi kanaa ja lohkoperunoita. Valvottiin myös myöhään, sillä seuraavana aamuna sai nukkua iihanan pitkään (koska Aleksi käytti Zazun aamupissillä :-D)..

Zazukin oli menossa mukana, vaikka taisikin nukahtaa ensimmäisenä.. :-)

Innostuimme myös pelaamaan lautapeliä sekä korttia. Muhun iski joku kortinpeluuhimo, sillä haluisin koko ajan olla pelaamassa sitä hahha!

Eilen eli maanantaina kävimme pitkällä aamulenkillä, kaupungilla sekä leivoimme mokkapalamuffinsseja Kinuskikissan ohjeen mukaan. Näistä tuli niin hyviä! Jäljelle jääneet veimme tänään mummolle & vaarille maisteltaviksi.

Jotenkin tulee hyvä mieli, kun muistelee näitä paria viime päivää. Taidankin laittaa veljelleni nolon "olet rakas" viestin.. :-D Mutta totta se on ♥