YHTENÄ ILTANA..

 

Yksi syy, minkä takia rakastan lapsuudenkotiani yli kaiken on sen sijainti. Kun ottaa jo muutaman askeleen ulko-ovelta, avautuu mielettömät näkymät metsään ja lenkkipoluille. Täällä voit helposti nauttia metsän ja järvien tarjoamasta kauneudesta. Ei tarvitse kauas mennä, kun voit jo kuljeskella ihan yksin, ilman minkäänlaista melua. Aika rentouttavaa ja ihanaa.. Ei mikään ihme, että lapsena tuli niin paljon leikittyä ulkona, sillä puitteet olivat siihen erinomaiset.

Lauantai-iltana ilta-auringon vielä paistaessa lähdettiin Niklaksen ja Zazun kanssa lenkille. Vastaan tuli milloin valtatietä, ja milloin taas mielettömiä pelto- ja metsämaisemia. Zazukin tykkää - eikä mikään ihme! Onhan se täysin eri asia lenkkeillä metsässä kuin kaupungin melskeessä. Molemmissa on toki puolensa.. :) 

Paluumatkalla pysähdyttiin vielä jäätelöille meidän lähikuppilaan. Vinkkinä kaikille: Ainon Kinuski-manteli jäätelö on mun tämän hetken lempparimaku, niin herkullista! :D

Leppoisaa maanantaita koleasta säästä huolimatta ♡