Ihana elokuu ja suklaaminttuhyytelö!

Olen henkeen ja vereen syksyihminen. Pimenevät illat, syyssateen mukana putoilevat lehdet ja pureva tuuli ovat käyttövoimani, energianlähteeni. Se hetki, kun nouset aamulla aikaisin ylös, yöllä on ollut pakkasta ja aurinko nousee. Puissa ruskan värit. Syksy on täynnä oivalluksia ja mahdollisuuksia, syksy on kokeileva ja rohkea. Syksy on kynttilänvaloa ja takkatulen lämpöä, sukkapuikkojen kilinää ja koti-iltoja. Kiireettömyyttä. Ja kun vähän vielä mielensä malttaa, onkin edessä ensilumi ja joulu....tuo koko syksyn huipentuma.

Lähdinkö laukalle? Kyllä. Ulkolämpömittari näyttää tällä hetkelle rapsakat 31 astetta plussan puolella, joten voinee sanoa, että täällä koristepajun varjossa tarkenee naputella.

Syksyn kautta helteeseen ja helteestä hyytelönkeittoon. Tätä kirjoittaessani toivoisin, että Flockerissa olisi tuoksunvälityspainike. Keitin tuossa elämäni ensimmäisen annoksen suklaaminttuhyytelöä ja voi pojat, mikä tuoksu keitoksesta lähti! Ihan mieletön!

Suklaaminttu, tuo tämänkertaisen hyytelöni pääraaka-aine, on siis perinteisemmän mintun sukulainen ja maistuu/tuoksuu hennosti suklaalta. Lopputulosta voisi kai kutsua minttusuklaiseksi :) Suklaaminttua voidaan käyttää ihan tavallisen mintun tavoin teeaineena (kuivattuna tai tuoreeltaan), juomaveden mausteena/kannukoristeena, kakkujen koristelussa (nuukahtaa tosin nopeasti), tuomaan makua salaatteihin sekä käyttää erilaisissa leivonnaisissa tuomassa lisämakua.

Suklaaminttu

Ja mikä parasta, tämä yrtti on varsinainen laatikkoviljelijän onnenkantamoinen - kasvi tuottaa oksia melkoisella vauhdilla eikä ole niin nöpönuuka hoidon tasosta. Siinä jäivät tilli ja rakuuna penkissä kakkoseksi, kun suklaaminttu pisti tuotannon käyntiin.

Siitä se idea sitten lähti, rehottavasta suklaaminttupuskasta ja kokeilunhalusta. Minttuhyytelöä suositaan perinteisesti lampaan kyytipoikana, mutta jos säät suosii eikä sika syö eväitä, tarkoitukseni on kokeilla tätä hyytelöä myös suklaakakun täytteenä ja pikkuleipien välissä. Maku on, sanoisinko, erinomainen!

Suklaaminttuhyytelö

Annoksesta saat n. 5 pilttipurkillista valmista hyytelöä.

7,5 dl omenatäysmehua

150 g tuoretta suklaaminttua (lehtiä ja varsia)

4,5 dl sokeria

1 ps melatiinia (sininen pussi)

Kiehauta omenamehu kattilassa ja laita palasiksi revityt mintut kattilaan. Käännä levy nollille ja anna minttujen hautua omenamehussa noin vartin verran. Siivilöi mehu. Sekoita pussillinen hyytelöainetta (melatiini) noin desilitraan sokeria ja kaada se mehuun. Lisää myös loput sokerit. Sekoita. Kiehauta mehu ja anna sen kiehua pussin ohjeen mukaisesti noin minuutin verran.

Kaada hyytelö purkkeihin, laita kelmukerros kannen ja hyytelön väliin ja laita korkit paikoilleen. Jäähdytä purkit ja siirrä ne jääkaappiin/kellariin odottamaan sopivaa käyttötarkoitusta.

Jos kaipaat vinkkejä hillopurkkien käsittelyyn, löydät niitä aikaisemmasta vadelmahillopostauksestani. Hillojen ja hyytelöiden säilymisen kannalta on olennaista, että purkit on puhdistettu ja kuumennettu huolellisesti ennen käyttöä.

Ihania kesäpäiviä kaikille! Kyllä se syksykin sieltä tulee, joten nautitaan nyt lämmöstä ja kiedotaan huivia kaulaan sitten, kun viimaisemmat tuulet puhaltavat :)

Ps.  Niin kuin varmasti huomasit, kuvassa on kahdenlaista suklaaminttuhyytelöä; kullanvaaleaa ja perinteisesti mintunvihreää. Jaon siivilöidyn omenamehun kahteen kattilaan ennen varsinaista hyytelönkeittovaihetta. Toiseen kattilaan laitoin pari korkillista vihreää elintarvikeväriä, toisen keitin sellaisenaan. Makuasioita nämä värit, kummassakin purkissa on olennaisin eli maku mitä parhain! Maistoin, niin tiedän :)