Joulukalenterin luukut 14 ja 15: Tontunjälkiä etsimässä

Olen päässyt tutustumaan Taavi-tonttuun. Taavi on reipas punanuttu, joka piilottaa joulukalenteripussukkaan yllätyksen aamupiiriä varten. Eilen teimme Taavin innostamina retken Mikkelin torille ihastelemaan suurta, lipuin ja valoin koristeltua joulukuusta.

Tänään Taavi-tonttu oli piilottanut joulukalenteriin viestin metsäretkestä. Lisäksi Taavi  kertoi, että tarkkasilmäisimmät lapset voisivat löytää polun varrelta monenlaisia tonttuterveisiä, kunhan vain malttaisivat tutkia... Tunnin  verran seikkailimme Pitäjänkirkon takaisessa metsikössä tutkien tontunkoloja, maassa olevia monttuja ja pieniä jalanjälkiä. Olipa Taavin kaverit jättäneet polun varteen muutaman joulukuusenkoristeenkin pienten retkeläistemme iloksi. Lounaalle palatessamme oli paljon kerrottavaa!

Niin. Moni kamppailee työelämässä monenlaisten jaksamisongelmien kanssa ja purkaa omaa pahaa oloaan milloin mihinkin. Olisipa kaikilla työpaikoilla mahdollisuus heittäytyä satuun, tarttua Taavi-tonttua kädestä ja tehdä tunnin metsäretki tontunjälkiä etsien. Raitista ilmaa ja löytämisen riemua, siitä olisi hyvä jatkaa.

Ps. Ihan pakko todeta: päiväkoti on vuosikausiin ensimmäinen työpaikka, jossa työajalla tehdään töitä. Ei notkuta kahvihuoneessa, ei notkuta netissä. Ei kuluteta aikaa pahanpuhuntaan tai muuhun jonninjoutavaan vatkaamiseen, sillä töitä on. Niitä, siis töitä, ei tarvitse tekemällä keksiä. Pienillä ihmisillä on paljon asiaa ja sen kuunteleminen on maailman tärkein (palkka)työ.