Kenkäveron Pääsiäispöytä

Mikä on 42 vuotta täyttäneelle perheenäidille ja innokkaalle kotikokkaaja-bloggaajalle parempi syntymäpäivälahja kuin valmis kattaus ja vieläpä koko perheelle? Hyviä ruokalahjakortin haastajia on lukuisia, mutta ajatus siitä, että joku toinen valmistaa ruoat ja siivoaa lasten jäljet, on luksusta. Kävimme siis tänään pitkäperjantaina nauttimassa Kenkäveron Pääsiäispöydän yhdessä perheeni sekä juhlahetken tarjoavien vanhempieni ja sisareni kanssa.

Pääsiäispöydän menu näytti kaikessa herkullisuudessaan tältä:

Asiakaspalvelu on Kenkäveron vahvuuksia. Äitini oli varannut pöydän etukäteen saatesanoilla "mahdollisimman läheltä ruokapöytää" ja se todellakin toteutui :) Pöytään oli laitettu valmiiksi paikat seitsemälle, ruokajuomat tuotiin kannuissa pöytään (myös laktoositon maito!) ja välissä kysyttiin, onko kaikki hyvin. Periaatteessa pikkujuttuja, mutta vaikuttavat kokonaiskokemukseen.

Tässäpä pieni vinkki paikallisille ravintolayrittäjille: ystävällisyys ja asiakkaan huomiointi ei ole resurssikysymys vaan tahdon asia. Tyly palvelu pilaa mehukkaimmankin pihvin. Asiakaspalvelumielessä on ikävä vanhaa kunnon Holvia.

Kenkäveron menussa ilahdutti sen monipuolisuus. Itse olen kylmien kalojen ja pateiden ystävä, mieheni panostaa liharuokiin, lapset nauttivat kalasta ja jälkiruokapöydästä. Olipa kattauksessa ehtaa potaattiakin. Ja se on aina plussaa.

Eikä menu tuottanut pettymystä! Reilun puolitoistatuntisen ruokailuhetken aikana maistoimme todellakin kaikkea, ihan niin kuin ystävällinen tarjoilija ehdotti :) Graavattu siika vei kielen mennessään, aurinkoinen perunasalaatti toi kevään lautaselle ja pateet kastikkeineen olivat todella herkullisia. Myös öljymuikut saivat pöydässämme paljon kehuja.

Entä mikä nousi ylitse muiden? Rumpujen pärinää ja jännittynyttä odotusta.... Karitsa. Yllätyksenä jopa itselleni.

Yön yli haudutettu karitsa suorastaan suli suuhun! Sen pehmeys ja maukkaus olivat jotain ennenkokematonta! Karitsaa piti santsata :)

Eli tiedoksi niille, jotka karsastavat lammasta/karitsaa sen villaisuuden, sitkeyden tai öljynmakuisuuden vuoksi - teillä on jäänyt kunnon lammas maistamatta. Mutta ei hätiä mitiä, tilanteen voi vielä korjata. Vaikka tänä pääsiäisenä!

Siinä vaiheessa, kun masu alkaa olla täynnä, on aika suunnata jälkiruokapöytään. Sitruuna-rahkamousse oli hyvää, samoin marengit. Tarjolla oli myös lakritsia (kyllä, jälkiruokapöydässä), jossa oli jokin aivan ihana makusävy! Tosin unohdin kysyä, mitä tuo lakritsinen kuningatar piti sisällään... Ainoa pettymys muuten upeassa kattauksessa oli mämmi, tuo pääsiäisen perinneherkku. Rakastan mämmiä, niin kotileivinuunissa paistettua kuin kaupan teollista huttuakin, mutta tämä mämmi ja makunystyräni eivät kohdanneet. Valikoiman runsauden vuoksi en jäänyt kohtaanto-ongelmaa harmittelemaan :)

Kokonaisuutena siis aivan erinomainen Pääsiäispöytä! Ja seurakin oli sitä parasta A-luokkaa :)

Hyvää pääsiäistä! Käykäähän nauttimassa paikallisista herkkupöydistä :)